toisiintua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word toisiintua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word toisiintua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say toisiintua in singular and plural. Everything you need to know about the word toisiintua you have here. The definition of the word toisiintua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition oftoisiintua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

toisi- +‎ -intua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtoi̯siːntuɑˣ/,
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation(key): toi‧siin‧tua

Verb

toisiintua

  1. (intransitive, chemistry) to undergo rearrangement, rearrange

Conjugation

Inflection of toisiintua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. toisiinnun en toisiinnu 1st sing. olen toisiintunut en ole toisiintunut
2nd sing. toisiinnut et toisiinnu 2nd sing. olet toisiintunut et ole toisiintunut
3rd sing. toisiintuu ei toisiinnu 3rd sing. on toisiintunut ei ole toisiintunut
1st plur. toisiinnumme emme toisiinnu 1st plur. olemme toisiintuneet emme ole toisiintuneet
2nd plur. toisiinnutte ette toisiinnu 2nd plur. olette toisiintuneet ette ole toisiintuneet
3rd plur. toisiintuvat eivät toisiinnu 3rd plur. ovat toisiintuneet eivät ole toisiintuneet
passive toisiinnutaan ei toisiinnuta passive on toisiinnuttu ei ole toisiinnuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. toisiinnuin en toisiintunut 1st sing. olin toisiintunut en ollut toisiintunut
2nd sing. toisiinnuit et toisiintunut 2nd sing. olit toisiintunut et ollut toisiintunut
3rd sing. toisiintui ei toisiintunut 3rd sing. oli toisiintunut ei ollut toisiintunut
1st plur. toisiinnuimme emme toisiintuneet 1st plur. olimme toisiintuneet emme olleet toisiintuneet
2nd plur. toisiinnuitte ette toisiintuneet 2nd plur. olitte toisiintuneet ette olleet toisiintuneet
3rd plur. toisiintuivat eivät toisiintuneet 3rd plur. olivat toisiintuneet eivät olleet toisiintuneet
passive toisiinnuttiin ei toisiinnuttu passive oli toisiinnuttu ei ollut toisiinnuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. toisiintuisin en toisiintuisi 1st sing. olisin toisiintunut en olisi toisiintunut
2nd sing. toisiintuisit et toisiintuisi 2nd sing. olisit toisiintunut et olisi toisiintunut
3rd sing. toisiintuisi ei toisiintuisi 3rd sing. olisi toisiintunut ei olisi toisiintunut
1st plur. toisiintuisimme emme toisiintuisi 1st plur. olisimme toisiintuneet emme olisi toisiintuneet
2nd plur. toisiintuisitte ette toisiintuisi 2nd plur. olisitte toisiintuneet ette olisi toisiintuneet
3rd plur. toisiintuisivat eivät toisiintuisi 3rd plur. olisivat toisiintuneet eivät olisi toisiintuneet
passive toisiinnuttaisiin ei toisiinnuttaisi passive olisi toisiinnuttu ei olisi toisiinnuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. toisiinnu älä toisiinnu 2nd sing. — —
3rd sing. toisiintukoon älköön toisiintuko 3rd sing. olkoon toisiintunut älköön olko toisiintunut
1st plur. toisiintukaamme älkäämme toisiintuko 1st plur. — —
2nd plur. toisiintukaa älkää toisiintuko 2nd plur. — —
3rd plur. toisiintukoot älkööt toisiintuko 3rd plur. olkoot toisiintuneet älkööt olko toisiintuneet
passive toisiinnuttakoon älköön toisiinnuttako passive olkoon toisiinnuttu älköön olko toisiinnuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. toisiintunen en toisiintune 1st sing. lienen toisiintunut en liene toisiintunut
2nd sing. toisiintunet et toisiintune 2nd sing. lienet toisiintunut et liene toisiintunut
3rd sing. toisiintunee ei toisiintune 3rd sing. lienee toisiintunut ei liene toisiintunut
1st plur. toisiintunemme emme toisiintune 1st plur. lienemme toisiintuneet emme liene toisiintuneet
2nd plur. toisiintunette ette toisiintune 2nd plur. lienette toisiintuneet ette liene toisiintuneet
3rd plur. toisiintunevat eivät toisiintune 3rd plur. lienevät toisiintuneet eivät liene toisiintuneet
passive toisiinnuttaneen ei toisiinnuttane passive lienee toisiinnuttu ei liene toisiinnuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st toisiintua present toisiintuva toisiinnuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st toisiintuakseni toisiintuaksemme
2nd toisiintuaksesi toisiintuaksenne
3rd toisiintuakseen
toisiintuaksensa
past toisiintunut toisiinnuttu
2nd inessive2 toisiintuessa toisiinnuttaessa agent4 toisiintuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st toisiintuessani toisiintuessamme
2nd toisiintuessasi toisiintuessanne
3rd toisiintuessaan
toisiintuessansa
negative toisiintumaton
instructive toisiintuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive toisiintumassa —
elative toisiintumasta —
illative toisiintumaan —
adessive toisiintumalla —
abessive toisiintumatta —
instructive toisiintuman toisiinnuttaman
4th3 verbal noun toisiintuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st toisiintumaisillani toisiintumaisillamme
2nd toisiintumaisillasi toisiintumaisillanne
3rd toisiintumaisillaan
toisiintumaisillansa

Derived terms

Wikious
Boobota
Sagapedia