toppuutella + -u
toppuuttelu
Inflection of toppuuttelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | toppuuttelu | toppuuttelut | |
genitive | toppuuttelun | toppuuttelujen toppuutteluiden toppuutteluitten | |
partitive | toppuuttelua | toppuutteluja toppuutteluita | |
illative | toppuutteluun | toppuutteluihin | |
singular | plural | ||
nominative | toppuuttelu | toppuuttelut | |
accusative | nom. | toppuuttelu | toppuuttelut |
gen. | toppuuttelun | ||
genitive | toppuuttelun | toppuuttelujen toppuutteluiden toppuutteluitten | |
partitive | toppuuttelua | toppuutteluja toppuutteluita | |
inessive | toppuuttelussa | toppuutteluissa | |
elative | toppuuttelusta | toppuutteluista | |
illative | toppuutteluun | toppuutteluihin | |
adessive | toppuuttelulla | toppuutteluilla | |
ablative | toppuuttelulta | toppuutteluilta | |
allative | toppuuttelulle | toppuutteluille | |
essive | toppuutteluna | toppuutteluina | |
translative | toppuutteluksi | toppuutteluiksi | |
abessive | toppuuttelutta | toppuutteluitta | |
instructive | — | toppuutteluin | |
comitative | See the possessive forms below. |