viikon + loppu, probably a calque of English weekend. General use seems to have begun in the 1930s, although Saturdays in Finland were still generally work days until the mid-1960s.
viikonloppu
| Inflection of viikonloppu (Kotus type 1*B/valo, pp-p gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | viikonloppu | viikonloput | |
| genitive | viikonlopun | viikonloppujen | |
| partitive | viikonloppua | viikonloppuja | |
| illative | viikonloppuun | viikonloppuihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | viikonloppu | viikonloput | |
| accusative | nom. | viikonloppu | viikonloput |
| gen. | viikonlopun | ||
| genitive | viikonlopun | viikonloppujen | |
| partitive | viikonloppua | viikonloppuja | |
| inessive | viikonlopussa | viikonlopuissa | |
| elative | viikonlopusta | viikonlopuista | |
| illative | viikonloppuun | viikonloppuihin | |
| adessive | viikonlopulla | viikonlopuilla | |
| ablative | viikonlopulta | viikonlopuilta | |
| allative | viikonlopulle | viikonlopuille | |
| essive | viikonloppuna | viikonloppuina | |
| translative | viikonlopuksi | viikonlopuiksi | |
| abessive | viikonloputta | viikonlopuitta | |
| instructive | — | viikonlopuin | |
| comitative | See the possessive forms below. | ||