virikkeinen

Hello, you have come here looking for the meaning of the word virikkeinen. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word virikkeinen, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say virikkeinen in singular and plural. Everything you need to know about the word virikkeinen you have here. The definition of the word virikkeinen will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvirikkeinen, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

virike +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋirikːei̯nen/,
  • Rhymes: -einen
  • Hyphenation(key): vi‧rik‧kei‧nen

Adjective

virikkeinen (comparative virikkeisempi, superlative virikkeisin)

  1. Synonym of virikkeellinen

Declension

Inflection of virikkeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative virikkeinen virikkeiset
genitive virikkeisen virikkeisten
virikkeisien
partitive virikkeistä virikkeisiä
illative virikkeiseen virikkeisiin
singular plural
nominative virikkeinen virikkeiset
accusative nom. virikkeinen virikkeiset
gen. virikkeisen
genitive virikkeisen virikkeisten
virikkeisien
partitive virikkeistä virikkeisiä
inessive virikkeisessä virikkeisissä
elative virikkeisestä virikkeisistä
illative virikkeiseen virikkeisiin
adessive virikkeisellä virikkeisillä
ablative virikkeiseltä virikkeisiltä
allative virikkeiselle virikkeisille
essive virikkeisenä virikkeisinä
translative virikkeiseksi virikkeisiksi
abessive virikkeisettä virikkeisittä
instructive — virikkeisin
comitative — virikkeisine
Possessive forms of virikkeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative virikkeiseni virikkeiseni
accusative nom. virikkeiseni virikkeiseni
gen. virikkeiseni
genitive virikkeiseni virikkeisteni
virikkeisieni
partitive virikkeistäni virikkeisiäni
inessive virikkeisessäni virikkeisissäni
elative virikkeisestäni virikkeisistäni
illative virikkeiseeni virikkeisiini
adessive virikkeiselläni virikkeisilläni
ablative virikkeiseltäni virikkeisiltäni
allative virikkeiselleni virikkeisilleni
essive virikkeisenäni virikkeisinäni
translative virikkeisekseni virikkeisikseni
abessive virikkeisettäni virikkeisittäni
instructive — —
comitative — virikkeisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative virikkeisesi virikkeisesi
accusative nom. virikkeisesi virikkeisesi
gen. virikkeisesi
genitive virikkeisesi virikkeistesi
virikkeisiesi
partitive virikkeistäsi virikkeisiäsi
inessive virikkeisessäsi virikkeisissäsi
elative virikkeisestäsi virikkeisistäsi
illative virikkeiseesi virikkeisiisi
adessive virikkeiselläsi virikkeisilläsi
ablative virikkeiseltäsi virikkeisiltäsi
allative virikkeisellesi virikkeisillesi
essive virikkeisenäsi virikkeisinäsi
translative virikkeiseksesi virikkeisiksesi
abessive virikkeisettäsi virikkeisittäsi
instructive — —
comitative — virikkeisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative virikkeisemme virikkeisemme
accusative nom. virikkeisemme virikkeisemme
gen. virikkeisemme
genitive virikkeisemme virikkeistemme
virikkeisiemme
partitive virikkeistämme virikkeisiämme
inessive virikkeisessämme virikkeisissämme
elative virikkeisestämme virikkeisistämme
illative virikkeiseemme virikkeisiimme
adessive virikkeisellämme virikkeisillämme
ablative virikkeiseltämme virikkeisiltämme
allative virikkeisellemme virikkeisillemme
essive virikkeisenämme virikkeisinämme
translative virikkeiseksemme virikkeisiksemme
abessive virikkeisettämme virikkeisittämme
instructive — —
comitative — virikkeisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative virikkeisenne virikkeisenne
accusative nom. virikkeisenne virikkeisenne
gen. virikkeisenne
genitive virikkeisenne virikkeistenne
virikkeisienne
partitive virikkeistänne virikkeisiänne
inessive virikkeisessänne virikkeisissänne
elative virikkeisestänne virikkeisistänne
illative virikkeiseenne virikkeisiinne
adessive virikkeisellänne virikkeisillänne
ablative virikkeiseltänne virikkeisiltänne
allative virikkeisellenne virikkeisillenne
essive virikkeisenänne virikkeisinänne
translative virikkeiseksenne virikkeisiksenne
abessive virikkeisettänne virikkeisittänne
instructive — —
comitative — virikkeisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative virikkeisensä virikkeisensä
accusative nom. virikkeisensä virikkeisensä
gen. virikkeisensä
genitive virikkeisensä virikkeistensä
virikkeisiensä
partitive virikkeistään
virikkeistänsä 		virikkeisiään
virikkeisiänsä
inessive virikkeisessään
virikkeisessänsä 		virikkeisissään
virikkeisissänsä
elative virikkeisestään
virikkeisestänsä 		virikkeisistään
virikkeisistänsä
illative virikkeiseensä virikkeisiinsä
adessive virikkeisellään
virikkeisellänsä 		virikkeisillään
virikkeisillänsä
ablative virikkeiseltään
virikkeiseltänsä 		virikkeisiltään
virikkeisiltänsä
allative virikkeiselleen
virikkeisellensä 		virikkeisilleen
virikkeisillensä
essive virikkeisenään
virikkeisenänsä 		virikkeisinään
virikkeisinänsä
translative virikkeisekseen
virikkeiseksensä 		virikkeisikseen
virikkeisiksensä
abessive virikkeisettään
virikkeisettänsä 		virikkeisittään
virikkeisittänsä
instructive — —
comitative — virikkeisineen
virikkeisinensä

Derived terms

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia