vongahtaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word vongahtaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word vongahtaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say vongahtaa in singular and plural. Everything you need to know about the word vongahtaa you have here. The definition of the word vongahtaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvongahtaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

vong- +‎ -ahtaa

Pronunciation

Verb

vongahtaa

  1. (intransitive) to howl briefly

Conjugation

Inflection of vongahtaa (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vongahdan en vongahda 1st sing. olen vongahtanut en ole vongahtanut
2nd sing. vongahdat et vongahda 2nd sing. olet vongahtanut et ole vongahtanut
3rd sing. vongahtaa ei vongahda 3rd sing. on vongahtanut ei ole vongahtanut
1st plur. vongahdamme emme vongahda 1st plur. olemme vongahtaneet emme ole vongahtaneet
2nd plur. vongahdatte ette vongahda 2nd plur. olette vongahtaneet ette ole vongahtaneet
3rd plur. vongahtavat eivät vongahda 3rd plur. ovat vongahtaneet eivät ole vongahtaneet
passive vongahdetaan ei vongahdeta passive on vongahdettu ei ole vongahdettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vongahdin en vongahtanut 1st sing. olin vongahtanut en ollut vongahtanut
2nd sing. vongahdit et vongahtanut 2nd sing. olit vongahtanut et ollut vongahtanut
3rd sing. vongahti ei vongahtanut 3rd sing. oli vongahtanut ei ollut vongahtanut
1st plur. vongahdimme emme vongahtaneet 1st plur. olimme vongahtaneet emme olleet vongahtaneet
2nd plur. vongahditte ette vongahtaneet 2nd plur. olitte vongahtaneet ette olleet vongahtaneet
3rd plur. vongahtivat eivät vongahtaneet 3rd plur. olivat vongahtaneet eivät olleet vongahtaneet
passive vongahdettiin ei vongahdettu passive oli vongahdettu ei ollut vongahdettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vongahtaisin en vongahtaisi 1st sing. olisin vongahtanut en olisi vongahtanut
2nd sing. vongahtaisit et vongahtaisi 2nd sing. olisit vongahtanut et olisi vongahtanut
3rd sing. vongahtaisi ei vongahtaisi 3rd sing. olisi vongahtanut ei olisi vongahtanut
1st plur. vongahtaisimme emme vongahtaisi 1st plur. olisimme vongahtaneet emme olisi vongahtaneet
2nd plur. vongahtaisitte ette vongahtaisi 2nd plur. olisitte vongahtaneet ette olisi vongahtaneet
3rd plur. vongahtaisivat eivät vongahtaisi 3rd plur. olisivat vongahtaneet eivät olisi vongahtaneet
passive vongahdettaisiin ei vongahdettaisi passive olisi vongahdettu ei olisi vongahdettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. vongahda älä vongahda 2nd sing.
3rd sing. vongahtakoon älköön vongahtako 3rd sing. olkoon vongahtanut älköön olko vongahtanut
1st plur. vongahtakaamme älkäämme vongahtako 1st plur.
2nd plur. vongahtakaa älkää vongahtako 2nd plur.
3rd plur. vongahtakoot älkööt vongahtako 3rd plur. olkoot vongahtaneet älkööt olko vongahtaneet
passive vongahdettakoon älköön vongahdettako passive olkoon vongahdettu älköön olko vongahdettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vongahtanen en vongahtane 1st sing. lienen vongahtanut en liene vongahtanut
2nd sing. vongahtanet et vongahtane 2nd sing. lienet vongahtanut et liene vongahtanut
3rd sing. vongahtanee ei vongahtane 3rd sing. lienee vongahtanut ei liene vongahtanut
1st plur. vongahtanemme emme vongahtane 1st plur. lienemme vongahtaneet emme liene vongahtaneet
2nd plur. vongahtanette ette vongahtane 2nd plur. lienette vongahtaneet ette liene vongahtaneet
3rd plur. vongahtanevat eivät vongahtane 3rd plur. lienevät vongahtaneet eivät liene vongahtaneet
passive vongahdettaneen ei vongahdettane passive lienee vongahdettu ei liene vongahdettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vongahtaa present vongahtava vongahdettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vongahtaakseni vongahtaaksemme
2nd vongahtaaksesi vongahtaaksenne
3rd vongahtaakseen
vongahtaaksensa
past vongahtanut vongahdettu
2nd inessive2 vongahtaessa vongahdettaessa agent4 vongahtama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vongahtaessani vongahtaessamme
2nd vongahtaessasi vongahtaessanne
3rd vongahtaessaan
vongahtaessansa
negative vongahtamaton
instructive vongahtaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form vongahtaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive vongahtamassa
elative vongahtamasta
illative vongahtamaan
adessive vongahtamalla
abessive vongahtamatta
instructive vongahtaman vongahdettaman
4th3 verbal noun vongahtaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vongahtamaisillani vongahtamaisillamme
2nd vongahtamaisillasi vongahtamaisillanne
3rd vongahtamaisillaan
vongahtamaisillansa

Further reading