Henrik (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Henrik | Henrikit |
genetiivi | Henrikin | Henrikien (Henrikein) |
partitiivi | Henrikiä | Henrikejä |
akkusatiivi | Henrik; Henrikin |
Henrikit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Henrikissä | Henrikeissä |
elatiivi | Henrikistä | Henrikeistä |
illatiivi | Henrikiin | Henrikeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Henrikillä | Henrikeillä |
ablatiivi | Henrikiltä | Henrikeiltä |
allatiivi | Henrikille | Henrikeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Henrikinä | Henrikeinä |
translatiivi | Henrikiksi | Henrikeiksi |
abessiivi | Henrikittä | Henrikeittä |
instruktiivi | – | Henrikein |
komitatiivi | – | Henrikeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Henriki- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
muinaissaksalaisesta nimestä Haimrich, jonka osat ovat mahdollisesti merkinneet 'koti, talo' ja 'mahtava'[1]
etunimi (historiallisten henkilöiden, varsinkin hallitsijoiden, nimenä)
Henrik
Henrik