Keskustelu käyttäjästä:Sentree/Arkisto5

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan Keskustelu käyttäjästä:Sentree/Arkisto5 merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan Keskustelu käyttäjästä:Sentree/Arkisto5 sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten Keskustelu käyttäjästä:Sentree/Arkisto5 sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta Keskustelu käyttäjästä:Sentree/Arkisto5 on tässä. Sanan Keskustelu käyttäjästä:Sentree/Arkisto5 määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananKeskustelu käyttäjästä:Sentree/Arkisto5 määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Aiemmat keskustelut

, , ,

Olen Wikilomalla 5 kuukautta: Tähän saa kirjoittaa palautetta

Ilmoitan omalla keskustelusivullani, että ajattelin pitää tämän vuoden heinäkuuhun asti Wikilomaa, koska se tekisi minulle omasta mielestäni hyvää. Sinä aikana tähän saa kirjoittaa kuka tahansa henkilö minusta poistitiivista ja/tai negatiivista palautetta. Annan tämän tehtävän siksi, että minusta tuntuu, että minusta on kirjoitettu lähiaikoina sekä positiivisia, että negatiivisia kommentteja. Palautteesta minä oppisin seuraavaa: Positiivisesta palautteesta opin, miten minun kannattaa jatkossa toimia. Negatiivisesta palautteesta taas opin, miten minun ei kannata enää koskaan toimia. Ystävällisin terveisin: -Sentree (Keskustele) 1. helmikuuta 2015 kello 19.29 (UTC)Vastaa

Toivoisin palautetta ainakin Hartzilta, joka on kokenut ylläpitäjä, koska häneltä on tullut sekä positiivista kommenttia onnistuneista menettelytavoistani , että negatiivista kommenttia hieman epäonnistuneemmista menettelytavoistani . Hartzin palaute on lisäksi erittäin rakentavaa. Sekä positiiviset palautteet onnistuneista muokkauksista ja metodeista, että erityisesti negatiiviset palautteet epäonnistuneemmista muokkauksista ja metodeista ovat minun kohdallani vain rakentavia. Tämä lähinnä siksi, ettei minua vain syytetä häiriköinnistä.--Sentree (Keskustele) 2. helmikuuta 2015 kello 13.22 (UTC)Vastaa

Heips, eipä kai mitään ihmeempää? Ainakin ne yritysten ja tuotemerkkien puhekieliset nimet saatiin erilliseen liitteeseen, että sikäli tuo ikuisuusongelma taidettiin saada ratkaistua, vaikka vielä artikkelit bemari, mersu jne. roikkuvatkin. Nythän nuo kai voitaisiin muuttaa uudelleenohjauksiksi? Poistokäytännöistä on parempi aloittaa keskustelua ja päätyä keskustelemalla johonkin lopputulokseen kuin luoda artikkeleita vain viedäkseen ne poistoäänestykseen. Tai siis poistettavien sivu ruuhkautuu tuolla tavalla tavallaan turhaan, joten on siistimpää keskustella ja antaa esimerkkejä siinä keskustelun tuoksinassa artikkeleiden luomisen ja niiden poistamisesta äänestämisen sijaan. Äänestäminen on ns. pahasta ja suositaan keskustelua. Etunimistä ja translitteroinneista kirjoitin joskus muistaakseni, no yleensä etu- ja sukunimiä voisi lisätä yleisestä päästä eli ensin Matit, Pekat, Marjat, Merjat, Järviset, Lampiset, Mäet ja Lehdot -- mistä kielestä sitten onkaan kyse, niin ensin yleisiä mielummin kuin harvinaisia. Kaksiosaiset Ronja-Raakel ym. ovat harvinaisia tai keksittyjä, jos niitä ei ole missään käytössä tai siis Väestörekisterikeskuksen sivuilta ei löydy. Niistä translitteroinneista ei ole kai päädytty mihinkään selkeään lopputulokseen, mutta artikkeleiden luomista sellaisista kannattaa varmaankin välttää. Yleisiä sukunimiä, yleisiä etunimiä ja sanakirjoista löytyviä sanoja on valtavasti, että tekeminen ei varmasti lopu kesken. Täällä Wikisanakirjassa on =>suomen kielen artikkelitoiveiden lista<= ja =>suomen kielen sanalista<=, joista voi löytää lisättäviä sanoja, joiden lisäämiselle olisi tarvetta. Tavallaan noissa on sellaisia sanoja, joista erityisesti toivotaan artikkeleita. Lisäksi =>Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio<= sisältää paljon sanoja, joita ei vielä täällä ole. Summa summarum, artikkeleita tarvittaisiin erityisesti näiden edellä linkittämieni artikkelitoiveiden listan ja suomen kielen sanalistan punalinkeistä, lisäksi Kielitoimiston sanakirjasta tai muista sanakirjoista saa lisätä sanoja niin paljon kuin vain jaksaa, ehtii tai viitsii, tai huvittaa. :) --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 13.48 (UTC)Vastaa
Tuli muuten vielä mieleeni, että täällä on Wikisanakirjan sisäinen automaattilista, johon kertyy kaikki puuttuvat sanat, joita on eniten linkitetty: Toiminnot:Halutut sivut. Nuo ovat niitä tavallaan kaikkein eniten haluttuja sanoja, jotka vielä puuttuvat. --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 12.50 (UTC)Vastaa
Toivottavasti minä en ole joutunut mihinkään mustille listoille mistään vuosien 2012–2014 kömmähdyksistä? Tuli vain mieleeni noista, kun Lennartin kreikaksi kääntäminen ei ollut ehkä kovin viisaasti ajatetu teko. Minä arvaan, että joissakin kohtia, kun lisään artikkelin/sana, minulta saatetaan kaivata sitä, että sana löytyy jostakin lähteestä, tai edes Googlesta. Ymmärsinkö oikein? (Hartz olisi kaiketi paras antamaan vastauksen, mutta muiltakin ylläpitäjiltä saisi mielellään tulla kommenttia.) Ajattelin, että jos teille sopii, minä palaan tänne muokkailemaan, mitä muilta kiireiltäni ehdin.--Sentree (Keskustele) 11. heinäkuuta 2015 kello 21.24 (UTC)Vastaa

Aakostuksesta

Hei! Poistit tekemäni muokkauksen, ok. Kaisoitko kuinka aakkostus toimii sanojen kommandobrygga ja kommando välillä. Yleisemminkin hakemistojen aakkostuksessa on virheitä. Ystävällisesti--80.222.151.206 22. tammikuuta 2016 kello 15.09 (UTC)--80.222.151.206 22. tammikuuta 2016 kello 15.09 (UTC)Vastaa

Vika on mallineessa malline:sv-subs, jonka on luonut Puisque. Laitoin nyt aakkostuksesi takaisin. Enpä tullut ajatelleeksi. Vika on myös artikkelissa komma. Korjatkaamme sekin.

Suomen substantiivien monikon i-vartaloiset genetiivit

Moi, poistin lisäämäsi i-vartaloiset monikon genetiivit, koska Kielitoimiston sanakirjan mukaan (jota pitäisin auktoritatiivisimpana nykysuomen kieliopin lähteenä) sellaisia ei näillä tiettyjen deklinaatioiden substantiiveilla ole (ovi, valo, valtio, laatikko, risti, paperi,) Ajattelin vain kohteliaisuudesta huomauttaa, kun olit vuosia sitten lisännyt niitä noinkin moneen. -- Puisque (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 06.41 (UTC)Vastaa

Ylennys ja korotus

katsoin eräästä 1970-luvun musiikkioppikirjasta niin siinä oli valittu käytettäväksi sana ylennys/ylennetty. korotus/korotettu ei kuitenkaan ole väärin tai arkikielinen. nämä ovat suunnilleen yhtä hyviä epäarkikielisiä sanoja, joista ylennys/ylennetty vain vaikuttaa olevan yleisempi. aika lailla yhtä hyvin voisi oppikirjan asiatekstiin kirjoittaa että korotettu/korotus. itse suosin sanaa ylennysmerkki kun se kerran vaikuttaa yleisemmältä. sanojen ylennys ja korotus sekaisin käyttäminen on häiritsevää, tekstissä niistä on valittava toinen ja pidettävä linjasta kiinni. --Hartz (keskustelu) 25. joulukuuta 2017 kello 08.06 (UTC)Vastaa

kitarasanasto

moh voitko kommentoida tuota https://fi.wiktionary.orghttps://dictious.com/fi/Keskustelu:otenauha Pitäisi löytää millä sanalla yleisimmin niitä välejä joista painetaan kutsutaan. --Hartz (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 08.24 (UTC)Vastaa