avu (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | avu | avut |
genetiivi | avun | avujen |
partitiivi | avua | avuja |
akkusatiivi | avu; avun |
avut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | avussa | avuissa |
elatiivi | avusta | avuista |
illatiivi | avuun | avuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | avulla | avuilla |
ablatiivi | avulta | avuilta |
allatiivi | avulle | avuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | avuna | avuina |
translatiivi | avuksi | avuiksi |
abessiivi | avutta | avuitta |
instruktiivi | – | avuin |
komitatiivi | – | avuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | avu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
avu m. (monikko avuoù)
avu (monikko avuwo)