esto

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan esto merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan esto sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten esto sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta esto on tässä. Sanan esto määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananesto määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

esto (1)

  1. estäminen
    Fluorausta käytetään karieksen estoon.
    jäätymisen esto
  2. pääsykielto
    ikuinen esto keskustelufoorumille
    Eston kesto on kaksi viikkoa.
  3. (psykologia) psykologinen rajoite, joka estää tai vaikeuttaa käytöstä, tunteiden ilmaisua tai tarpeiden tyydyttämistä ja josta voi seurata ahdistuneisuutta
    Lapsuuden traumat ovat aiheuttaneet liiallista arkuutta ja estoja.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈest̪o/
  • tavutus: es‧to

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi esto estot
genetiivi eston estojen
partitiivi estoa estoja
akkusatiivi esto;
eston
estot
sisäpaikallissijat
inessiivi estossa estoissa
elatiivi estosta estoista
illatiivi estoon estoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi estolla estoilla
ablatiivi estolta estoilta
allatiivi estolle estoille
muut sijamuodot
essiivi estona estoina
translatiivi estoksi estoiksi
abessiivi estotta estoitta
instruktiivi estoin
komitatiivi estoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo esto-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

estolääkitys, lahonesto, laitaesto, ruosteenesto

Aiheesta muualla

  • esto Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

Pronomini

esto

  1. (demonstratiivinen, substantiivinen) tämä
    ¿Que es esto?
    Mikä tämä on? tai Mitä tämä on?

Taivutus

Ido

Substantiivi

esto (yksikön akkusatiivi eston; ei monikkoa)

  1. itä

Latina

Verbi

esto

  1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin futuurin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sum
  2. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin futuurin yksikön 3. persoonan muoto verbistä sum