Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | heinäkutoja | heinäkutojat |
genetiivi | heinäkutojan | heinäkutojien (heinäkutojain) |
partitiivi | heinäkutojaa | heinäkutojia |
akkusatiivi | heinäkutoja; heinäkutojan |
heinäkutojat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | heinäkutojassa | heinäkutojissa |
elatiivi | heinäkutojasta | heinäkutojista |
illatiivi | heinäkutojaan | heinäkutojiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | heinäkutojalla | heinäkutojilla |
ablatiivi | heinäkutojalta | heinäkutojilta |
allatiivi | heinäkutojalle | heinäkutojille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | heinäkutojana | heinäkutojina |
translatiivi | heinäkutojaksi | heinäkutojiksi |
abessiivi | heinäkutojatta | heinäkutojitta |
instruktiivi | – | heinäkutojin |
komitatiivi | – | heinäkutojine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | heinäkutoja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
yhdyssana sanoista heinä ja kutoja
|