Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | heinäsirkka | heinäsirkat |
genetiivi | heinäsirkan | heinäsirkkojen (heinäsirkkain) |
partitiivi | heinäsirkkaa | heinäsirkkoja |
akkusatiivi | heinäsirkka; heinäsirkan |
heinäsirkat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | heinäsirkassa | heinäsirkoissa |
elatiivi | heinäsirkasta | heinäsirkoista |
illatiivi | heinäsirkkaan | heinäsirkkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | heinäsirkalla | heinäsirkoilla |
ablatiivi | heinäsirkalta | heinäsirkoilta |
allatiivi | heinäsirkalle | heinäsirkoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | heinäsirkkana | heinäsirkkoina |
translatiivi | heinäsirkaksi | heinäsirkoiksi |
abessiivi | heinäsirkatta | heinäsirkoitta |
instruktiivi | – | heinäsirkoin |
komitatiivi | – | heinäsirkkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | heinäsirka- | |
vahva vartalo | heinäsirkka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
yhdyssana sanoista heinä ja sirkka
|
|
ahoheinäsirkka, alvariheinäsirkka, keroheinäsirkka, ketoheinäsirkka, kiiltoheinäsirkka, kolkkaheinäsirkka, kultaheinäsirkka, nevaheinäsirkka, niittyheinäsirkka, nuijaheinäsirkka, nurmiheinäsirkka, paisteheinäsirkka, piennarheinäsirkka, puksuheinäsirkka, rantaheinäsirkka, räikkäheinäsirkka, soraheinäsirkka, tummaheinäsirkka, turjanheinäsirkka