Katso myös: Helve |
helve (48)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | helve | helveet |
genetiivi | helveen | helveiden helveitten |
partitiivi | helvettä | helveitä |
akkusatiivi | helve; helveen |
helveet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | helveessä | helveissä |
elatiivi | helveestä | helveistä |
illatiivi | helveeseen | helveisiin helveihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | helveellä | helveillä |
ablatiivi | helveeltä | helveiltä |
allatiivi | helveelle | helveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | helveenä | helveinä |
translatiivi | helveeksi | helveiksi |
abessiivi | helveettä | helveittä |
instruktiivi | – | helvein |
komitatiivi | – | helveine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | helvee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
helvet- |
vanha germaaninen laina[1]
|
helve (monikko helves)
Taivutus | |
---|---|
ind. prees. y. 3. p. | helves |
part. prees. | helving |
imp. & part. perf. | helved |
helve