humus
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan humus merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan humus sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten humus sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta humus on tässä. Sanan humus määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananhumus määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
humus (39)
- tumma, eloperäinen maa-aines, jossa on runsaasti humushappoja
- Humus muodostuu eloperäisten ainesten maatumisesta ja kasvien muuttumisesta kangasturpeeksi.
Ääntäminen
- IPA: /ˈhumus/
- tavutus: hu‧mus
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | humus | humukset |
| genetiivi | humuksen | humusten humuksien |
| partitiivi | humusta | humuksia |
| akkusatiivi | humus; humuksen |
humukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | humuksessa | humuksissa |
| elatiivi | humuksesta | humuksista |
| illatiivi | humukseen | humuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | humuksella | humuksilla |
| ablatiivi | humukselta | humuksilta |
| allatiivi | humukselle | humuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | humuksena | humuksina |
| translatiivi | humukseksi | humuksiksi |
| abessiivi | humuksetta | humuksitta |
| instruktiivi | – | humuksin |
| komitatiivi | – | humuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | humukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
humus- | |
Käännökset
Liittyvät sanat
Synonyymit
Yhdyssanat
humushappo, humuskerros, kangashumus, kuorihumus
Aiheesta muualla
Englanti
Substantiivi
humus (ei monikkoa)
Latina
Substantiivi
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | humus | humī |
| akkusatiivi | humum | humōs |
| genetiivi | humī | humōrum |
| datiivi | humō | humīs |
| ablatiivi | humō | humīs |
humus f. (2)
Huomautukset
- Sanalla on myös lokatiivimuodot, yksikössä humī ja monikossa humīs.
Ruotsi
Substantiivi
humus yl. (yks. määr. humusen , ei monikkoa)
Ääntäminen
- IPA: , /ˈhʉː.mɵs/