ikkuna (12)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ikkuna | ikkunat |
genetiivi | ikkunan | ikkunoiden ikkunoitten (ikkunain) |
partitiivi | ikkunaa | ikkunoita |
akkusatiivi | ikkuna; ikkunan |
ikkunat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ikkunassa | ikkunoissa |
elatiivi | ikkunasta | ikkunoista |
illatiivi | ikkunaan | ikkunoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ikkunalla | ikkunoilla |
ablatiivi | ikkunalta | ikkunoilta |
allatiivi | ikkunalle | ikkunoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ikkunana | ikkunoina |
translatiivi | ikkunaksi | ikkunoiksi |
abessiivi | ikkunatta | ikkunoitta |
instruktiivi | – | ikkunoin |
komitatiivi | – | ikkunoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ikkuna- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Laina myöhäiskantasuomeen slaavilaisesta sanasta okno (josta muinaisvenäjän окъно ja nykyvenäjän окно, josta muoto akkuna. I:llinen muoto mahdollisesti venäjän икона ’ikoni’ -sanan vaikutuksesta.[1]
|
|
aikaikkuna, erkkeri-ikkuna, ikkuna-aukko, ikkunakirjekuori, ikkunakitti, ikkunakoriste, ikkunakuori, ikkunalasi, ikkunalasta, ikkunalauta, ikkunaliimapaperi, ikkunaliina, ikkunaluukku, ikkunamainonta, ikkunamainos, ikkunanhaka, ikkunankaihdin, ikkunankarmi, ikkunankehys, ikkunankuivain, ikkunanpesijä, ikkunanpesin, ikkunanpesu, ikkunanpieli, ikkunanpuite, ikkunanrako, ikkunantiiviste, ikkunanäyttely, ikkunaostos, ikkunaovi, ikkunapaikka, ikkunapenkki, ikkunapinta, ikkunapöytä, ikkunarahi, ikkunaristikko, ikkunarivi, ikkunaruutu, ikkunaseinä, ikkunasomistus, ikkunasyvennys, ikkunateippi, ikkunatiiviste, ikkunatuuletus, ikkunavasara, ikkunaverho, ikkunaveto, jouluikkuna, kaari-ikkuna, kalteri-ikkuna, kattoikkuna, kulmaikkuna, kupuikkuna, laukaisuikkuna, liukuikkuna, näyteikkuna, pyöröikkuna, päätyikkuna, ristikkoikkuna, ruusuikkuna, sisäikkuna, sivuikkuna, takaikkuna, tuuletusikkuna, umpiolasi-ikkuna, valeikkuna