kola

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kola merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kola sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kola sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kola on tässä. Sanan kola määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankola määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: kȫła, kõla, köła

Suomi

Substantiivi

kola (10)

  1. lumikola: auramainen työkalu lumen luontiin ja työntämiseen

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkolɑ/,
  • tavutus: ko‧la

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kola kolat
genetiivi kolan kolien
(kolain)
partitiivi kolaa kolia
akkusatiivi kola;
kolan
kolat
sisäpaikallissijat
inessiivi kolassa kolissa
elatiivi kolasta kolista
illatiivi kolaan koliin
ulkopaikallissijat
adessiivi kolalla kolilla
ablatiivi kolalta kolilta
allatiivi kolalle kolille
muut sijamuodot
essiivi kolana kolina
translatiivi kolaksi koliksi
abessiivi kolatta kolitta
instruktiivi kolin
komitatiivi koline-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kola-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

Aiheesta muualla

  • kola Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

kola (10)

  1. kolapähkinä elintarvikkeena
  2. kolapähkinällä maustettu virvoitusjuoma, kolajuoma

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

Aiheesta muualla

  • kola Kielitoimiston sanakirjassa

Anagrammit

lako, loka, olka

Englanti

Substantiivi

kola (monikko kolas)

  1. kolapuu, kolapähkinä
  2. (harvinainen, vanhahtava) rinnakkaismuoto sanasta cola

Kroaatti

Substantiivi

kola

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta kolo
  2. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta kolo
  3. (taivutusmuoto) monikon genetiivimuoto sanasta kolo
  4. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta kolo
  5. (taivutusmuoto) monikon vokatiivimuoto sanasta kolo

Puola

Substantiivi

kola f.

  1. koolapuu (suvun Cola kasvi)
  2. kolajuoma

Substantiivi

kola

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta kolo (kaikki merkitykset)
  2. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta kolo (”kaveri, tyyppi”)
  3. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta kolo (”yliopiston koe”)
  4. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta kolo (”yliopiston koe”)
  5. (taivutusmuoto) monikon vokatiivimuoto sanasta kolo (”yliopiston koe”)

Ruotsi

Substantiivi

kola yl. (1) (yks. määr. kolan , mon. epämäär. kolor, mon. määr. kolorna )

  1. kermakaramelli, kinuski
  2. kolajuoma

Verbi

kola (1)

  1. hiiltää puuta
  2. (slangia) kuolla, delata

Turkki

Substantiivi

kola

  1. tärkki
  2. tärkkelys
  3. kolapähkinä
  4. kolajuoma