kolo

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kolo merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kolo sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kolo sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kolo on tässä. Sanan kolo määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankolo määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: koło

Suomi

Substantiivi

kolo (1) (monikko kolot)

  1. pieni kuoppa tai syvennys, reikä
  2. eräiden eläinten pesä tai niiden kaivertama kulkuaukko
    Hiiret pinkaisivat koloonsa.
  3. (lapsellinen) karies, bakteerien tuottaman maitohapon syövyttämä reikä hampaan kiilteessä
  4. (kuvaannollisesti) oleskelutila

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkolo/,
  • tavutus: ko‧lo

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kolo kolot
genetiivi kolon kolojen
partitiivi koloa koloja
akkusatiivi kolo;
kolon
kolot
sisäpaikallissijat
inessiivi kolossa koloissa
elatiivi kolosta koloista
illatiivi koloon koloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kololla koloilla
ablatiivi kololta koloilta
allatiivi kololle koloille
muut sijamuodot
essiivi kolona koloina
translatiivi koloksi koloiksi
abessiivi kolotta koloitta
instruktiivi koloin
komitatiivi koloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kolo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

hampaankolo, hiirenkolo, kallionkolo, ketunkolo, kivenkolo, kololintu, kolonelli, kolopesijä, kolopuu, kuusiokolo, muurinkolo, myyränkolo, pesäkolo, puunkolo, rotankolo

Aiheesta muualla

  • kolo Kielitoimiston sanakirjassa

Esperanto

Substantiivi

kolo

  1. kaula

Ido

Substantiivi

kolo

  1. kaula

Kroaatti

Substantiivi

kȍlo n. 

  1. pyörä
  2. piiri; piirissä tanssittava kansantanssi
  3. kierros, vaihe

Ääntäminen

  • IPA: /'kôlo/
  • tavutus: ko‧lo

Taivutus

yksikkö monikko
nominatiivi kolo kola
genetiivi kola kola
datiivi-lokatiivi kolu kolima
akkusatiivi kolo kola
vokatiivi kolo kola
instrumentaali kolom kolima

Aiheesta muualla

  • kȍlo Hrvatski jezični portal

Puola

Substantiivi

kolo m. (monikko kolowie)

  1. (puhekieltä) tyyppi, kaveri

Etymologia

lyhentymä sanasta kolega

Substantiivi

kolo n. (monikko kola)

  1. (slangia) korkeakoulussa suoritettava jonkin aineen koe
  2. (monikoton) kolo; Serbiasta peräisin oleva piirissä tanssittava eteläslaavilainen kansantanssi

Etymologia

(koe) lyhentymä sanasta kolokwium, (tanssi) serbokroaatin kolo

Serbia

Substantiivi

kȍlo n. (kyrillinen коло)

  1. pyörä
  2. piiri; piirissä tanssittava kansantanssi
  3. (elektroniikka) piiri
    integrisano kolo – integroitu piiri

Tšekki

Substantiivi

kolo n.

  1. pyörä
  2. polkupyörä
  3. (urheilu) kierros, erä
  4. kierros (vaaleissa)
    První kolo prezidentských voleb v Chorvatsku – Kroatian presidentinvaalien ensimmäinen kierros

Taivutus

sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kolo kola
genetiivi kola kol
datiivi kolu kolům
akkusatiivi kolo kola
vokatiivi kolo kola
lokatiivi kole / kolu* kolech
instrumentaali kolem koly

Liittyvät sanat