kuontalo (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuontalo | kuontalot |
genetiivi | kuontalon | kuontalojen kuontaloiden kuontaloitten |
partitiivi | kuontaloa | kuontaloita kuontaloja |
akkusatiivi | kuontalo; kuontalon |
kuontalot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuontalossa | kuontaloissa |
elatiivi | kuontalosta | kuontaloista |
illatiivi | kuontaloon | kuontaloihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuontalolla | kuontaloilla |
ablatiivi | kuontalolta | kuontaloilta |
allatiivi | kuontalolle | kuontaloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuontalona | kuontaloina |
translatiivi | kuontaloksi | kuontaloiksi |
abessiivi | kuontalotta | kuontaloitta |
instruktiivi | – | kuontaloin |
komitatiivi | – | kuontaloine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuontalo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
slaavilainen laina[1]