Katso myös: maní, máni |
mani (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mani | manit |
genetiivi | manin | manien (manein) |
partitiivi | mania | maneja |
akkusatiivi | mani; manin |
manit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | manissa | maneissa |
elatiivi | manista | maneista |
illatiivi | maniin | maneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | manilla | maneilla |
ablatiivi | manilta | maneilta |
allatiivi | manille | maneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | manina | maneina |
translatiivi | maniksi | maneiksi |
abessiivi | manitta | maneitta |
instruktiivi | – | manein |
komitatiivi | – | maneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mani- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Ks. raha |
mani
mani
mani
mani yl. (yks. määr. manin , ei monikkoa)