paimen
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan paimen merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan paimen sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten paimen sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta paimen on tässä. Sanan paimen määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananpaimen määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Romanialainen lammaspaimen laumoineen vuoristoniityllä
 |
Suomi
Substantiivi
paimen (32)
- henkilö, joka paimentaa laitumella olevaa karjaa
- (uskonto) hengellinen kaitsija
Ääntäminen
- IPA: /ˈpɑi̯men/
- tavutus: pai‧men
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paimen | paimenet |
| genetiivi | paimenen | paimenten paimenien |
| partitiivi | paimenta | paimenia |
| akkusatiivi | paimen; paimenen |
paimenet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paimenessa | paimenissa |
| elatiivi | paimenesta | paimenista |
| illatiivi | paimeneen | paimeniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paimenella | paimenilla |
| ablatiivi | paimenelta | paimenilta |
| allatiivi | paimenelle | paimenille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paimenena (paimenna) |
paimenina |
| translatiivi | paimeneksi | paimeniksi |
| abessiivi | paimenetta | paimenitta |
| instruktiivi | – | paimenin |
| komitatiivi | – | paimenine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paimene- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
paimen- | |
Etymologia
balttilainen laina[1]
Käännökset
1. henkilö, joka paimentaa laitumella olevaa karjaa
2. hengellinen kaitsija
|
Liittyvät sanat
Johdokset
- verbit: paimentaa
Yhdyssanat
hevospaimen, karjapaimen, lammaspaimen, lehmipaimen, paimenhuilu, paimenkirje, paimenkoira, paimenkutsumus, paimenmatto, paimennäytelmä, paimenpoika, paimenruno, paimenrunous, paimensarvi, paimensauva, paimentorvi, paimentyttö, sielunpaimen, sikopaimen, sähköpaimen, vuohipaimen
Aiheesta muualla
- paimen Kielitoimiston sanakirjassa
- paimen Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkelit 1566, 3600 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Inkeroinen
Substantiivi
paimen
Vepsä
Substantiivi
paimen (yks. gen paimnen, yks. part. paiment, mon. part. paimnid)
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.