Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | peto | pedot |
genetiivi | pedon | petojen |
partitiivi | petoa | petoja |
akkusatiivi | peto; pedon |
pedot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pedossa | pedoissa |
elatiivi | pedosta | pedoista |
illatiivi | petoon | petoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pedolla | pedoilla |
ablatiivi | pedolta | pedoilta |
allatiivi | pedolle | pedoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | petona | petoina |
translatiivi | pedoksi | pedoiksi |
abessiivi | pedotta | pedoitta |
instruktiivi | – | pedoin |
komitatiivi | – | petoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | pedo- | |
vahva vartalo | peto- | |
konsonantti- vartalo |
- |
ihmispeto, kissapeto, meripeto, petoeläin, petokala, petolintu, petonisäkäs, petopolitiikka, petopunkki, pussipeto, suurpeto, vesipeto, villipeto
peto m. (monikko petos)
peto m. (monikko peti)
petō (III) (akt. prees. inf. petere, ind. perf. y. 1. p. petīvī, part. perf. petītus) (taivutus)