savu
Suomi
Substantiivi
savu (1)
- aineen palaessa muodostuneiden palokaasujen seos, yleensä sen näkyvä osa
- Tulipalo muodosti niin paljon savua, että lähitalot oli evakuoitava.
- (historia) Suomessa 1300-luvun lopulta lähtien käytetty veroyksikkö
- (vanhahtava, kuvaannollisesti) talous, talo
- Alasaari on viidenkymmenen savun kylä.
- Pikkukylissä on usein vain muutama savu.
- Kaapelia ei kannata vetää viimeiseen savuun saakka. (maaseuduntulevaisuus.fi, 20.02.2019)
- funktioverbien yhteydessä viittaa tupakan tai muiden aineiden poltteluun
- Tupakoitsijat kävivät vetämässä savut tupakkavaunussa ja palasivat omalle paikalleen.
- Työntekijät käyvät savuilla nurkan takana.
Ääntäminen
- IPA: /ˈsɑʋu/
- tavutus: sa‧vu
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | savu | savut |
| genetiivi | savun | savujen |
| partitiivi | savua | savuja |
| akkusatiivi | savu; savun |
savut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | savussa | savuissa |
| elatiivi | savusta | savuista |
| illatiivi | savuun | savuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | savulla | savuilla |
| ablatiivi | savulta | savuilta |
| allatiivi | savulle | savuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | savuna | savuina |
| translatiivi | savuksi | savuiksi |
| abessiivi | savutta | savuitta |
| instruktiivi | – | savuin |
| komitatiivi | – | savuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | savu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
|
Liittyvät sanat
Synonyymit
Johdokset
- adjektiivit: savuinen, savuisa, savuton
- adverbit: savutta, savussa
- substantiivit: savuke, savustamo, savustin, savutus
- verbit: savuta, savustua, savuttaa, savuttua, savustaa
Yhdyssanat
henkisavut, hermosavut, lehmisavu, merisavu, poskisavut, ruudinsavu, savuaine, savuammus, savuankerias, savuaukko, savuhapero, savuhattu, savuheite, savuhormi, savuhyppääjä, savuilmaisin, savukaasu, savukala, savukalasalaatti, savukanava, savukiehkura, savukinkku, savukranaatti, savukupu, savukvartsi, savukylki, savulaite, savulammas, savulasi, savuliha, savulohi, savumerkki, savumyrkytys, savunaamari, savunharmaa, savupatsas, savupelti, savupiippu, savupiippukaulus, savupiipputeollisuus, savupilvi, savupirtti, savupommi, savuporo, savurengas, savusauna, savusiika, savusilakka, savusivu, savusukeltaja, savusumu, savusumu, savutopaasi, savutorvi, savuvahinko, savuverho, sikarinsavu, suitsutussavu, tupakansavu, uhrisavu
Idiomit
- ei savua ilman tulta
- asioille on syynsä
- haihtua savuna ilmaan
- tulla äkillisesti tai yllättäen menetetyksi
Aiheesta muualla
- savu Kielitoimiston sanakirjassa
- savu Tieteen termipankissa
- Artikkelit 1047, 3517 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viro
Substantiivi
savu (gen savu, part savu)