Katso myös: sarma, Särmä |
särmä (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | särmä | särmät |
genetiivi | särmän | särmien (särmäin) |
partitiivi | särmää | särmiä |
akkusatiivi | särmä; särmän |
särmät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | särmässä | särmissä |
elatiivi | särmästä | särmistä |
illatiivi | särmään | särmiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | särmällä | särmillä |
ablatiivi | särmältä | särmiltä |
allatiivi | särmälle | särmille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | särmänä | särminä |
translatiivi | särmäksi | särmiksi |
abessiivi | särmättä | särmittä |
instruktiivi | – | särmin |
komitatiivi | – | särmine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | särmä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Ks. kaari |
leikkuusärmä, särmäkartio, särmämaneetti, särmäneula, särmäpurjehai, särmäviiva