taro
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan taro merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan taro sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten taro sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta taro on tässä. Sanan taro määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanantaro määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
taro (1)
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taro | tarot |
| genetiivi | taron | tarojen |
| partitiivi | taroa | taroja |
| akkusatiivi | taro; taron |
tarot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tarossa | taroissa |
| elatiivi | tarosta | taroista |
| illatiivi | taroon | taroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tarolla | taroilla |
| ablatiivi | tarolta | taroilta |
| allatiivi | tarolle | taroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tarona | taroina |
| translatiivi | taroksi | taroiksi |
| abessiivi | tarotta | taroitta |
| instruktiivi | – | taroin |
| komitatiivi | – | taroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | taro- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
slaavilainen laina[1]
Englanti
Substantiivi
taro (monikko taros)
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.