Katso myös: Tuuri |
tuuri (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuuri | tuurit |
genetiivi | tuurin | tuurien (tuurein) |
partitiivi | tuuria | tuureja |
akkusatiivi | tuuri; tuurin |
tuurit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuurissa | tuureissa |
elatiivi | tuurista | tuureista |
illatiivi | tuuriin | tuureihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuurilla | tuureilla |
ablatiivi | tuurilta | tuureilta |
allatiivi | tuurille | tuureille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuurina | tuureina |
translatiivi | tuuriksi | tuureiksi |
abessiivi | tuuritta | tuureitta |
instruktiivi | – | tuurein |
komitatiivi | – | tuureine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tuuri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
ruotsin sanasta tur ’onni’[1] < ranska[2]