| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uho | uhot |
| genetiivi | uhon | uhojen |
| partitiivi | uhoa | uhoja |
| akkusatiivi | uho; uhon |
uhot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uhossa | uhoissa |
| elatiivi | uhosta | uhoista |
| illatiivi | uhoon | uhoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uholla | uhoilla |
| ablatiivi | uholta | uhoilta |
| allatiivi | uholle | uhoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uhona | uhoina |
| translatiivi | uhoksi | uhoiksi |
| abessiivi | uhotta | uhoitta |
| instruktiivi | – | uhoin |
| komitatiivi | – | uhoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | uho- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
ȕho n. (monikko ȕši f., mon. gen. ùšijū)
| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | uho | uši |
| genetiivi | uha | ušiju |
| datiivi-lokatiivi | uhu | ušima |
| akkusatiivi | uho | uši |
| vokatiivi | uho | uši |
| instrumentaali | uhom | ušima |
ȕho n. (monikko ȕha)
| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | uho | uha |
| genetiivi | uha | uha |
| datiivi-lokatiivi | uhu | uhima |
| akkusatiivi | uho | uha |
| vokatiivi | uho | uha |
| instrumentaali | uhom | uhima |
uho (gen uhon, pl part uhoid)