vala

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan vala merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan vala sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten vala sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta vala on tässä. Sanan vala määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananvala määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: Vala

Suomi

Vala

Substantiivi

vala (9)

  1. Jumalaan vedoten annettava määrämuotoinen vakuutus, pyhä sitoumus
    Ministerit vannovat valan tai antavat eettisestä tai uskonnollisesta syystä juhlallisen vakuutuksen.
  2. ylätyylinen tai juhlallinen lupaus
    Vannoa koston, rakkauden vala.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈʋɑlɑ/,
  • tavutus: va‧la

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vala valat
genetiivi valan valojen
(valain)
partitiivi valaa valoja
akkusatiivi vala;
valan
valat
sisäpaikallissijat
inessiivi valassa valoissa
elatiivi valasta valoista
illatiivi valaan valoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi valalla valoilla
ablatiivi valalta valoilta
allatiivi valalle valoille
muut sijamuodot
essiivi valana valoina
translatiivi valaksi valoiksi
abessiivi valatta valoitta
instruktiivi valoin
komitatiivi valoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vala-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

Hippokrateen vala, ilmaisuvala, ilmoitusvala, kuuliaisuudenvala, lippuvala, lääkärinvala, merimiesvala, olympiavala, papinvala, sotilasvala, todistajanvala, tuomarinvala, uskollisuudenvala, uskollisuusvala, valaliitto, valamies, valanteko, valanvannonta, valapatto, veljeysvala, verivala, virkavala

Idiomit

  • vannoa vala — luvata valassa annettu sitoumus

Aiheesta muualla

  • vala Kielitoimiston sanakirjassa
  • vala Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkeli 753 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Verbi

vala

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä valaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä valaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä valaa

Kroaatti

Substantiivi

vala

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta val
  2. (taivutusmuoto) monikon genetiivimuoto sanasta val