Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | virke | virkkeet |
genetiivi | virkkeen | virkkeiden virkkeitten |
partitiivi | virkettä | virkkeitä |
akkusatiivi | virke; virkkeen |
virkkeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | virkkeessä | virkkeissä |
elatiivi | virkkeestä | virkkeistä |
illatiivi | virkkeeseen | virkkeisiin virkkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | virkkeellä | virkkeillä |
ablatiivi | virkkeeltä | virkkeiltä |
allatiivi | virkkeelle | virkkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | virkkeenä | virkkeinä |
translatiivi | virkkeeksi | virkkeiksi |
abessiivi | virkkeettä | virkkeittä |
instruktiivi | – | virkkein |
komitatiivi | – | virkkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | virkkee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
virket- |
virke
virke n. (yks. määr. virket , ei monikkoa)