vitsi
todennäköisesti vittu + hitsi[1]
|
Ks. vittu |
vitsi (5)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vitsi | vitsit |
| genetiivi | vitsin | vitsien (vitsein) |
| partitiivi | vitsiä | vitsejä |
| akkusatiivi | vitsi; vitsin |
vitsit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vitsissä | vitseissä |
| elatiivi | vitsistä | vitseistä |
| illatiivi | vitsiin | vitseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vitsillä | vitseillä |
| ablatiivi | vitsiltä | vitseiltä |
| allatiivi | vitsille | vitseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vitsinä | vitseinä |
| translatiivi | vitsiksi | vitseiksi |
| abessiivi | vitsittä | vitseittä |
| instruktiivi | – | vitsein |
| komitatiivi | – | vitseine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vitsi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
ruotsin sanasta vits < saksan sanasta Witz, jotka sama juurta kuin ruotsin veta, saksan wissen[2]
puujalkavitsi, vitsikirja, vitsiniekka, vitsinikkari, vitsipalsta