elävä

elää +‎ -vä (present active participle)

• IPA^(key): /ˈelæʋæ/,
• Rhymes: -elæʋæ
• Hyphenation^(key): elä‧vä

elävä (comparative elävämpi, superlative elävin)

1. alive, live, living, having life

   Posti ei kuljeta eläviä eläimiä.

   The post office will not ship live animals.

2. (figuratively) living (in use, existing)

   elävä kieli ― a living language

3. animated, lively, buoyant, perky, peppy, vivacious; sprightly, youthful; (of animals) frisky, playful, frolicsome.
4. lifelike (like a living being)

   elävä muotokuva ― lifelike portrait

   Robotti oli niin elävä, että Jaskan oli vaikea erottaa sitä siskostaan.

   The robot was so lifelike, Jack could hardly tell it apart from his sister.

5. (figuratively) vivid (clear, detailed or powerful)

• (animated, lively, vivacious, perky, peppy): vilkas, pirteä, terhakka
• (frisky, playful, frolicsome): vilkas, eläväinen

• (antonym(s) of “having life, alive, live, living”): kuollut
• (antonym(s) of “in use or existing, living”): kuollut

elävä

1. present active participle of elää

• “elävä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈelæʋæ/,
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈelæːʋæ/,
• Rhymes: -elæʋ, -elæːʋæ
• Hyphenation: e‧lä‧vä

elävä

1. present active participle of ellää

elävä (comparative elävämp)

1. live, alive, living
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Se ei näytä faktoja vaa sil viisii, kuin neet puuttuut elävääs läkkämyskeelees, vaa se proovajaa i muuttaa faktoja, muuttaa keelen formia mokomiks, jot neet paremmast sluuƶiisivat kulttuuratöös ja kaikkiis ennen șkoulutöös.

     It doesn't only show facts in the way, how these appear in the living spoken language, but it tries to change the facts, too, to change the forms of a language into such ones so that they may best serve the cultural building and above all school work.

   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Jos hyväst katsoa pintamaan sloijaa jyrkäst rannast, nii hänes saap nähä eläviä ja koolleita kasvon juuriloja ja männävootist märkänevvää heinää, eläviä ja kuollehia itikkaisia, matokkaisia ja muita heenoja elokkaja.

     If you look well at the layer of topsoil from the steep shore, then in it it's possible to see living and dead roots of plants and last year's rotten hay, living and dead bugs, worms and other little animals.

• elokas

• koollut

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 30