hyväntuulinen

Hello, you have come here looking for the meaning of the word hyväntuulinen. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word hyväntuulinen, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say hyväntuulinen in singular and plural. Everything you need to know about the word hyväntuulinen you have here. The definition of the word hyväntuulinen will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofhyväntuulinen, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

hyvän +‎ tuulinen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhyʋænˌtuːlinen/,
  • Rhymes: -uːlinen
  • Hyphenation(key): hyvän‧tuuli‧nen

Adjective

hyväntuulinen (comparative hyväntuulisempi, superlative hyväntuulisin)

  1. cheerful, jovial

Declension

Inflection of hyväntuulinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hyväntuulinen hyväntuuliset
genitive hyväntuulisen hyväntuulisten
hyväntuulisien
partitive hyväntuulista hyväntuulisia
illative hyväntuuliseen hyväntuulisiin
singular plural
nominative hyväntuulinen hyväntuuliset
accusative nom. hyväntuulinen hyväntuuliset
gen. hyväntuulisen
genitive hyväntuulisen hyväntuulisten
hyväntuulisien
partitive hyväntuulista hyväntuulisia
inessive hyväntuulisessa hyväntuulisissa
elative hyväntuulisesta hyväntuulisista
illative hyväntuuliseen hyväntuulisiin
adessive hyväntuulisella hyväntuulisilla
ablative hyväntuuliselta hyväntuulisilta
allative hyväntuuliselle hyväntuulisille
essive hyväntuulisena hyväntuulisina
translative hyväntuuliseksi hyväntuulisiksi
abessive hyväntuulisetta hyväntuulisitta
instructive — hyväntuulisin
comitative — hyväntuulisine
Possessive forms of hyväntuulinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative hyväntuuliseni hyväntuuliseni
accusative nom. hyväntuuliseni hyväntuuliseni
gen. hyväntuuliseni
genitive hyväntuuliseni hyväntuulisteni
hyväntuulisieni
partitive hyväntuulistani hyväntuulisiani
inessive hyväntuulisessani hyväntuulisissani
elative hyväntuulisestani hyväntuulisistani
illative hyväntuuliseeni hyväntuulisiini
adessive hyväntuulisellani hyväntuulisillani
ablative hyväntuuliseltani hyväntuulisiltani
allative hyväntuuliselleni hyväntuulisilleni
essive hyväntuulisenani hyväntuulisinani
translative hyväntuulisekseni hyväntuulisikseni
abessive hyväntuulisettani hyväntuulisittani
instructive — —
comitative — hyväntuulisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hyväntuulisesi hyväntuulisesi
accusative nom. hyväntuulisesi hyväntuulisesi
gen. hyväntuulisesi
genitive hyväntuulisesi hyväntuulistesi
hyväntuulisiesi
partitive hyväntuulistasi hyväntuulisiasi
inessive hyväntuulisessasi hyväntuulisissasi
elative hyväntuulisestasi hyväntuulisistasi
illative hyväntuuliseesi hyväntuulisiisi
adessive hyväntuulisellasi hyväntuulisillasi
ablative hyväntuuliseltasi hyväntuulisiltasi
allative hyväntuulisellesi hyväntuulisillesi
essive hyväntuulisenasi hyväntuulisinasi
translative hyväntuuliseksesi hyväntuulisiksesi
abessive hyväntuulisettasi hyväntuulisittasi
instructive — —
comitative — hyväntuulisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hyväntuulisemme hyväntuulisemme
accusative nom. hyväntuulisemme hyväntuulisemme
gen. hyväntuulisemme
genitive hyväntuulisemme hyväntuulistemme
hyväntuulisiemme
partitive hyväntuulistamme hyväntuulisiamme
inessive hyväntuulisessamme hyväntuulisissamme
elative hyväntuulisestamme hyväntuulisistamme
illative hyväntuuliseemme hyväntuulisiimme
adessive hyväntuulisellamme hyväntuulisillamme
ablative hyväntuuliseltamme hyväntuulisiltamme
allative hyväntuulisellemme hyväntuulisillemme
essive hyväntuulisenamme hyväntuulisinamme
translative hyväntuuliseksemme hyväntuulisiksemme
abessive hyväntuulisettamme hyväntuulisittamme
instructive — —
comitative — hyväntuulisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hyväntuulisenne hyväntuulisenne
accusative nom. hyväntuulisenne hyväntuulisenne
gen. hyväntuulisenne
genitive hyväntuulisenne hyväntuulistenne
hyväntuulisienne
partitive hyväntuulistanne hyväntuulisianne
inessive hyväntuulisessanne hyväntuulisissanne
elative hyväntuulisestanne hyväntuulisistanne
illative hyväntuuliseenne hyväntuulisiinne
adessive hyväntuulisellanne hyväntuulisillanne
ablative hyväntuuliseltanne hyväntuulisiltanne
allative hyväntuulisellenne hyväntuulisillenne
essive hyväntuulisenanne hyväntuulisinanne
translative hyväntuuliseksenne hyväntuulisiksenne
abessive hyväntuulisettanne hyväntuulisittanne
instructive — —
comitative — hyväntuulisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hyväntuulisensa hyväntuulisensa
accusative nom. hyväntuulisensa hyväntuulisensa
gen. hyväntuulisensa
genitive hyväntuulisensa hyväntuulistensa
hyväntuulisiensa
partitive hyväntuulistaan
hyväntuulistansa 		hyväntuulisiaan
hyväntuulisiansa
inessive hyväntuulisessaan
hyväntuulisessansa 		hyväntuulisissaan
hyväntuulisissansa
elative hyväntuulisestaan
hyväntuulisestansa 		hyväntuulisistaan
hyväntuulisistansa
illative hyväntuuliseensa hyväntuulisiinsa
adessive hyväntuulisellaan
hyväntuulisellansa 		hyväntuulisillaan
hyväntuulisillansa
ablative hyväntuuliseltaan
hyväntuuliseltansa 		hyväntuulisiltaan
hyväntuulisiltansa
allative hyväntuuliselleen
hyväntuulisellensa 		hyväntuulisilleen
hyväntuulisillensa
essive hyväntuulisenaan
hyväntuulisenansa 		hyväntuulisinaan
hyväntuulisinansa
translative hyväntuulisekseen
hyväntuuliseksensa 		hyväntuulisikseen
hyväntuulisiksensa
abessive hyväntuulisettaan
hyväntuulisettansa 		hyväntuulisittaan
hyväntuulisittansa
instructive — —
comitative — hyväntuulisineen
hyväntuulisinensa

Derived terms

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia