ihmetellä

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

ihmettelemässä

—

elative

ihmettelemästä

—

illative

ihmettelemään

—

adessive

ihmettelemällä

—

abessive

ihmettelemättä

—

instructive

ihmettelemän

ihmeteltämän

4th³

verbal noun

ihmetteleminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	ihmettelemäisilläni	ihmettelemäisillämme
2nd	ihmettelemäisilläsi	ihmettelemäisillänne
3rd	ihmettelemäisillään ihmettelemäisillänsä

Derived terms

Related terms

ihme
ihmetys

Descendants

→ Ingrian: ihmetellä

Ingrian

Etymology

Borrowed from Finnish ihmetellä, equivalent to ihme (“wonder”) +‎ -tellä.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈihmetelːæ/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈihmetelʲːæ/,
Rhymes: -ihmetelː, -elʲːæ
Hyphenation: ih‧me‧tel‧lä

Verb

ihmetellä

(intransitive) to wonder

Conjugation

Conjugation of ihmetellä (type 12/kuulla, tt-t gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ihmettelen	en ihmettele	1st singular	oon ihmetelt, oon ihmetellyt	en oo ihmetelt, en oo ihmetellyt
2nd singular	ihmettelet	et ihmettele	2nd singular	oot ihmetelt, oot ihmetellyt	et oo ihmetelt, et oo ihmetellyt
3rd singular	ihmettellöö	ei ihmettele	3rd singular	ono ihmetelt, ono ihmetellyt	ei oo ihmetelt, ei oo ihmetellyt
1st plural	ihmettelemmä	emmä ihmettele	1st plural	oomma ihmetelleet	emmä oo ihmetelleet
2nd plural	ihmettelettä	että ihmettele	2nd plural	ootta ihmetelleet	että oo ihmetelleet
3rd plural	ihmettellööt¹⁾, ihmettelevät²⁾, ihmetellää	evät ihmettele, ei ihmetellä	3rd plural	ovat ihmetelleet	evät oo ihmetelleet, ei oo ihmetelty
impersonal	ihmetellää	ei ihmetellä	impersonal	ono ihmetelty	ei oo ihmetelty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ihmettelin	en ihmetelt, en ihmetellyt	1st singular	olin ihmetelt, olin ihmetellyt	en olt ihmetelt, en olt ihmetellyt
2nd singular	ihmettelit	et ihmetelt, et ihmetellyt	2nd singular	olit ihmetelt, olit ihmetellyt	et olt ihmetelt, et olt ihmetellyt
3rd singular	ihmetteli	ei ihmetelt, ei ihmetellyt	3rd singular	oli ihmetelt, oli ihmetellyt	ei olt ihmetelt, ei olt ihmetellyt
1st plural	ihmettelimmä	emmä ihmetelleet	1st plural	olimma ihmetelleet	emmä olleet ihmetelleet
2nd plural	ihmettelittä	että ihmetelleet	2nd plural	olitta ihmetelleet	että olleet ihmetelleet
3rd plural	ihmettelliit¹⁾, ihmettelivät²⁾, ihmeteltii	evät ihmetelleet, ei ihmetelty	3rd plural	olivat ihmetelleet	evät olleet ihmetelleet, ei olt ihmetelty
impersonal	ihmeteltii	ei ihmetelty	impersonal	oli ihmetelty	ei olt ihmetelty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ihmettelisin	en ihmettelis	1st singular	olisin ihmetelt, olisin ihmetellyt	en olis ihmetelt, en olis ihmetellyt
2nd singular	ihmettelisit, ihmettelliist¹⁾	et ihmettelis	2nd singular	olisit ihmetelt, olisit ihmetellyt	et olis ihmetelt, et olis ihmetellyt
3rd singular	ihmettelis	ei ihmettelis	3rd singular	olis ihmetelt, olis ihmetellyt	ei olis ihmetelt, ei olis ihmetellyt
1st plural	ihmettelisimmä	emmä ihmettelis	1st plural	olisimma ihmetelleet	emmä olis ihmetelleet
2nd plural	ihmettelisittä	että ihmettelis	2nd plural	olisitta ihmetelleet	että olis ihmetelleet
3rd plural	ihmettelisiit¹⁾, ihmettelisivät²⁾, ihmeteltäis	evät ihmettelis, ei ihmeteltäis	3rd plural	olisivat ihmetelleet	evät olis ihmetelleet, ei olis ihmetelty
impersonal	ihmeteltäis	ei ihmeteltäis	impersonal	olis ihmetelty	ei olis ihmetelty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	ihmettele	elä ihmettele	2nd singular	oo ihmetelt, oo ihmetellyt	elä oo ihmetelt, elä oo ihmetellyt
3rd singular	ihmetelköö	elköö ihmetelkö	3rd singular	olkoo ihmetelt, olkoo ihmetellyt	elköö olko ihmetelt, elköö olko ihmetellyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	ihmetelkää	elkää ihmetelkö	2nd plural	olkaa ihmetelleet	elkää olko ihmetelleet
3rd plural	ihmetelkööt	elkööt ihmetelkö, elköö ihmeteltäkö	3rd plural	olkoot ihmetelleet	elkööt olko ihmetelleet, elköö olko ihmetelty
impersonal	ihmeteltäköö	elköö ihmeteltäkö	impersonal	olkoo ihmetelty	elköö olko ihmetelty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	ihmetellen	en ihmetelle
2nd singular	ihmetellet	et ihmetelle
3rd singular	ihmetellöö	ei ihmetelle
1st plural	ihmetellemmä	emmä ihmetelle
2nd plural	ihmetellettä	että ihmetelle
3rd plural	ihmetellööt	evät ihmetelle, ei ihmeteltäne
impersonal	ihmeteltänöö	ei ihmeteltäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		ihmetellä	present	ihmettelevä	ihmeteltävä
2nd	inessive	ihmetellees	past	ihmetelt, ihmetellyt	ihmetelty
2nd	instructive	ihmetellen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (ihmetelkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	ihmettelömää
	inessive	ihmettelömääs
	elative	ihmettelömäst
	abessive	ihmettelömätä
4th	nominative	ihmettelömiin
	partitive	ihmettelömistä, ihmettelömist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 88

ihmetellä

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Related terms

Descendants

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References

Wikious

Boobota

Sagapedia