kellottaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kellottaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kellottaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kellottaa in singular and plural. Everything you need to know about the word kellottaa you have here. The definition of the word kellottaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkellottaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

kello (clock) +‎ -ttaa

Pronunciation

Verb

kellottaa

  1. (transitive) To clock, time.

Conjugation

Inflection of kellottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kellotan en kellota 1st sing. olen kellottanut en ole kellottanut
2nd sing. kellotat et kellota 2nd sing. olet kellottanut et ole kellottanut
3rd sing. kellottaa ei kellota 3rd sing. on kellottanut ei ole kellottanut
1st plur. kellotamme emme kellota 1st plur. olemme kellottaneet emme ole kellottaneet
2nd plur. kellotatte ette kellota 2nd plur. olette kellottaneet ette ole kellottaneet
3rd plur. kellottavat eivät kellota 3rd plur. ovat kellottaneet eivät ole kellottaneet
passive kellotetaan ei kelloteta passive on kellotettu ei ole kellotettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kellotin en kellottanut 1st sing. olin kellottanut en ollut kellottanut
2nd sing. kellotit et kellottanut 2nd sing. olit kellottanut et ollut kellottanut
3rd sing. kellotti ei kellottanut 3rd sing. oli kellottanut ei ollut kellottanut
1st plur. kellotimme emme kellottaneet 1st plur. olimme kellottaneet emme olleet kellottaneet
2nd plur. kellotitte ette kellottaneet 2nd plur. olitte kellottaneet ette olleet kellottaneet
3rd plur. kellottivat eivät kellottaneet 3rd plur. olivat kellottaneet eivät olleet kellottaneet
passive kellotettiin ei kellotettu passive oli kellotettu ei ollut kellotettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kellottaisin en kellottaisi 1st sing. olisin kellottanut en olisi kellottanut
2nd sing. kellottaisit et kellottaisi 2nd sing. olisit kellottanut et olisi kellottanut
3rd sing. kellottaisi ei kellottaisi 3rd sing. olisi kellottanut ei olisi kellottanut
1st plur. kellottaisimme emme kellottaisi 1st plur. olisimme kellottaneet emme olisi kellottaneet
2nd plur. kellottaisitte ette kellottaisi 2nd plur. olisitte kellottaneet ette olisi kellottaneet
3rd plur. kellottaisivat eivät kellottaisi 3rd plur. olisivat kellottaneet eivät olisi kellottaneet
passive kellotettaisiin ei kellotettaisi passive olisi kellotettu ei olisi kellotettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kellota älä kellota 2nd sing.
3rd sing. kellottakoon älköön kellottako 3rd sing. olkoon kellottanut älköön olko kellottanut
1st plur. kellottakaamme älkäämme kellottako 1st plur.
2nd plur. kellottakaa älkää kellottako 2nd plur.
3rd plur. kellottakoot älkööt kellottako 3rd plur. olkoot kellottaneet älkööt olko kellottaneet
passive kellotettakoon älköön kellotettako passive olkoon kellotettu älköön olko kellotettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kellottanen en kellottane 1st sing. lienen kellottanut en liene kellottanut
2nd sing. kellottanet et kellottane 2nd sing. lienet kellottanut et liene kellottanut
3rd sing. kellottanee ei kellottane 3rd sing. lienee kellottanut ei liene kellottanut
1st plur. kellottanemme emme kellottane 1st plur. lienemme kellottaneet emme liene kellottaneet
2nd plur. kellottanette ette kellottane 2nd plur. lienette kellottaneet ette liene kellottaneet
3rd plur. kellottanevat eivät kellottane 3rd plur. lienevät kellottaneet eivät liene kellottaneet
passive kellotettaneen ei kellotettane passive lienee kellotettu ei liene kellotettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kellottaa present kellottava kellotettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kellottaakseni kellottaaksemme
2nd kellottaaksesi kellottaaksenne
3rd kellottaakseen
kellottaaksensa
past kellottanut kellotettu
2nd inessive2 kellottaessa kellotettaessa agent4 kellottama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kellottaessani kellottaessamme
2nd kellottaessasi kellottaessanne
3rd kellottaessaan
kellottaessansa
negative kellottamaton
instructive kellottaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form kellottaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive kellottamassa
elative kellottamasta
illative kellottamaan
adessive kellottamalla
abessive kellottamatta
instructive kellottaman kellotettaman
4th3 verbal noun kellottaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kellottamaisillani kellottamaisillamme
2nd kellottamaisillasi kellottamaisillanne
3rd kellottamaisillaan
kellottamaisillansa

Derived terms

compounds

Further reading