kiistämätön

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kiistämätön. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kiistämätön, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kiistämätön in singular and plural. Everything you need to know about the word kiistämätön you have here. The definition of the word kiistämätön will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkiistämätön, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

kiistää (to deny) +‎ -mätön

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiːstæmætøn/,
  • Rhymes: -ætøn
  • Syllabification(key): kiis‧tä‧mä‧tön

Adjective

kiistämätön (comparative kiistämättömämpi, superlative kiistämättömin)

  1. undeniable

Declension

Inflection of kiistämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative kiistämätön kiistämättömät
genitive kiistämättömän kiistämättömien
partitive kiistämätöntä kiistämättömiä
illative kiistämättömään kiistämättömiin
singular plural
nominative kiistämätön kiistämättömät
accusative nom. kiistämätön kiistämättömät
gen. kiistämättömän
genitive kiistämättömän kiistämättömien
kiistämätönten rare
partitive kiistämätöntä kiistämättömiä
inessive kiistämättömässä kiistämättömissä
elative kiistämättömästä kiistämättömistä
illative kiistämättömään kiistämättömiin
adessive kiistämättömällä kiistämättömillä
ablative kiistämättömältä kiistämättömiltä
allative kiistämättömälle kiistämättömille
essive kiistämättömänä kiistämättöminä
translative kiistämättömäksi kiistämättömiksi
abessive kiistämättömättä kiistämättömittä
instructive kiistämättömin
comitative kiistämättömine
Possessive forms of kiistämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiistämättömäni kiistämättömäni
accusative nom. kiistämättömäni kiistämättömäni
gen. kiistämättömäni
genitive kiistämättömäni kiistämättömieni
kiistämätönteni rare
partitive kiistämätöntäni kiistämättömiäni
inessive kiistämättömässäni kiistämättömissäni
elative kiistämättömästäni kiistämättömistäni
illative kiistämättömääni kiistämättömiini
adessive kiistämättömälläni kiistämättömilläni
ablative kiistämättömältäni kiistämättömiltäni
allative kiistämättömälleni kiistämättömilleni
essive kiistämättömänäni kiistämättöminäni
translative kiistämättömäkseni kiistämättömikseni
abessive kiistämättömättäni kiistämättömittäni
instructive
comitative kiistämättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiistämättömäsi kiistämättömäsi
accusative nom. kiistämättömäsi kiistämättömäsi
gen. kiistämättömäsi
genitive kiistämättömäsi kiistämättömiesi
kiistämätöntesi rare
partitive kiistämätöntäsi kiistämättömiäsi
inessive kiistämättömässäsi kiistämättömissäsi
elative kiistämättömästäsi kiistämättömistäsi
illative kiistämättömääsi kiistämättömiisi
adessive kiistämättömälläsi kiistämättömilläsi
ablative kiistämättömältäsi kiistämättömiltäsi
allative kiistämättömällesi kiistämättömillesi
essive kiistämättömänäsi kiistämättöminäsi
translative kiistämättömäksesi kiistämättömiksesi
abessive kiistämättömättäsi kiistämättömittäsi
instructive
comitative kiistämättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiistämättömämme kiistämättömämme
accusative nom. kiistämättömämme kiistämättömämme
gen. kiistämättömämme
genitive kiistämättömämme kiistämättömiemme
kiistämätöntemme rare
partitive kiistämätöntämme kiistämättömiämme
inessive kiistämättömässämme kiistämättömissämme
elative kiistämättömästämme kiistämättömistämme
illative kiistämättömäämme kiistämättömiimme
adessive kiistämättömällämme kiistämättömillämme
ablative kiistämättömältämme kiistämättömiltämme
allative kiistämättömällemme kiistämättömillemme
essive kiistämättömänämme kiistämättöminämme
translative kiistämättömäksemme kiistämättömiksemme
abessive kiistämättömättämme kiistämättömittämme
instructive
comitative kiistämättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiistämättömänne kiistämättömänne
accusative nom. kiistämättömänne kiistämättömänne
gen. kiistämättömänne
genitive kiistämättömänne kiistämättömienne
kiistämätöntenne rare
partitive kiistämätöntänne kiistämättömiänne
inessive kiistämättömässänne kiistämättömissänne
elative kiistämättömästänne kiistämättömistänne
illative kiistämättömäänne kiistämättömiinne
adessive kiistämättömällänne kiistämättömillänne
ablative kiistämättömältänne kiistämättömiltänne
allative kiistämättömällenne kiistämättömillenne
essive kiistämättömänänne kiistämättöminänne
translative kiistämättömäksenne kiistämättömiksenne
abessive kiistämättömättänne kiistämättömittänne
instructive
comitative kiistämättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiistämättömänsä kiistämättömänsä
accusative nom. kiistämättömänsä kiistämättömänsä
gen. kiistämättömänsä
genitive kiistämättömänsä kiistämättömiensä
kiistämätöntensä rare
partitive kiistämätöntään
kiistämätöntänsä
kiistämättömiään
kiistämättömiänsä
inessive kiistämättömässään
kiistämättömässänsä
kiistämättömissään
kiistämättömissänsä
elative kiistämättömästään
kiistämättömästänsä
kiistämättömistään
kiistämättömistänsä
illative kiistämättömäänsä kiistämättömiinsä
adessive kiistämättömällään
kiistämättömällänsä
kiistämättömillään
kiistämättömillänsä
ablative kiistämättömältään
kiistämättömältänsä
kiistämättömiltään
kiistämättömiltänsä
allative kiistämättömälleen
kiistämättömällensä
kiistämättömilleen
kiistämättömillensä
essive kiistämättömänään
kiistämättömänänsä
kiistämättöminään
kiistämättöminänsä
translative kiistämättömäkseen
kiistämättömäksensä
kiistämättömikseen
kiistämättömiksensä
abessive kiistämättömättään
kiistämättömättänsä
kiistämättömittään
kiistämättömittänsä
instructive
comitative kiistämättömineen
kiistämättöminensä

Derived terms

Participle

kiistämätön

  1. negative participle of kiistää

Further reading