koira (“dog”) + karhu (“bear”)
koirakarhu
Inflection of koirakarhu (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | koirakarhu | koirakarhut | |
genitive | koirakarhun | koirakarhujen | |
partitive | koirakarhua | koirakarhuja | |
illative | koirakarhuun | koirakarhuihin | |
singular | plural | ||
nominative | koirakarhu | koirakarhut | |
accusative | nom. | koirakarhu | koirakarhut |
gen. | koirakarhun | ||
genitive | koirakarhun | koirakarhujen | |
partitive | koirakarhua | koirakarhuja | |
inessive | koirakarhussa | koirakarhuissa | |
elative | koirakarhusta | koirakarhuista | |
illative | koirakarhuun | koirakarhuihin | |
adessive | koirakarhulla | koirakarhuilla | |
ablative | koirakarhulta | koirakarhuilta | |
allative | koirakarhulle | koirakarhuille | |
essive | koirakarhuna | koirakarhuina | |
translative | koirakarhuksi | koirakarhuiksi | |
abessive | koirakarhutta | koirakarhuitta | |
instructive | — | koirakarhuin | |
comitative | See the possessive forms below. |