koolata

Hello, you have come here looking for the meaning of the word koolata. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word koolata, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say koolata in singular and plural. Everything you need to know about the word koolata you have here. The definition of the word koolata will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkoolata, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From Swedish skåla.

Pronunciation

Verb

koolata

  1. (transitive) to frame (put together the structural elements; a phase of construction or building)

Conjugation

Inflection of koolata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koolaan en koolaa 1st sing. olen koolannut en ole koolannut
2nd sing. koolaat et koolaa 2nd sing. olet koolannut et ole koolannut
3rd sing. koolaa ei koolaa 3rd sing. on koolannut ei ole koolannut
1st plur. koolaamme emme koolaa 1st plur. olemme koolanneet emme ole koolanneet
2nd plur. koolaatte ette koolaa 2nd plur. olette koolanneet ette ole koolanneet
3rd plur. koolaavat eivät koolaa 3rd plur. ovat koolanneet eivät ole koolanneet
passive koolataan ei koolata passive on koolattu ei ole koolattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koolasin en koolannut 1st sing. olin koolannut en ollut koolannut
2nd sing. koolasit et koolannut 2nd sing. olit koolannut et ollut koolannut
3rd sing. koolasi ei koolannut 3rd sing. oli koolannut ei ollut koolannut
1st plur. koolasimme emme koolanneet 1st plur. olimme koolanneet emme olleet koolanneet
2nd plur. koolasitte ette koolanneet 2nd plur. olitte koolanneet ette olleet koolanneet
3rd plur. koolasivat eivät koolanneet 3rd plur. olivat koolanneet eivät olleet koolanneet
passive koolattiin ei koolattu passive oli koolattu ei ollut koolattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koolaisin en koolaisi 1st sing. olisin koolannut en olisi koolannut
2nd sing. koolaisit et koolaisi 2nd sing. olisit koolannut et olisi koolannut
3rd sing. koolaisi ei koolaisi 3rd sing. olisi koolannut ei olisi koolannut
1st plur. koolaisimme emme koolaisi 1st plur. olisimme koolanneet emme olisi koolanneet
2nd plur. koolaisitte ette koolaisi 2nd plur. olisitte koolanneet ette olisi koolanneet
3rd plur. koolaisivat eivät koolaisi 3rd plur. olisivat koolanneet eivät olisi koolanneet
passive koolattaisiin ei koolattaisi passive olisi koolattu ei olisi koolattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. koolaa älä koolaa 2nd sing. — —
3rd sing. koolatkoon älköön koolatko 3rd sing. olkoon koolannut älköön olko koolannut
1st plur. koolatkaamme älkäämme koolatko 1st plur. — —
2nd plur. koolatkaa älkää koolatko 2nd plur. — —
3rd plur. koolatkoot älkööt koolatko 3rd plur. olkoot koolanneet älkööt olko koolanneet
passive koolattakoon älköön koolattako passive olkoon koolattu älköön olko koolattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koolannen en koolanne 1st sing. lienen koolannut en liene koolannut
2nd sing. koolannet et koolanne 2nd sing. lienet koolannut et liene koolannut
3rd sing. koolannee ei koolanne 3rd sing. lienee koolannut ei liene koolannut
1st plur. koolannemme emme koolanne 1st plur. lienemme koolanneet emme liene koolanneet
2nd plur. koolannette ette koolanne 2nd plur. lienette koolanneet ette liene koolanneet
3rd plur. koolannevat eivät koolanne 3rd plur. lienevät koolanneet eivät liene koolanneet
passive koolattaneen ei koolattane passive lienee koolattu ei liene koolattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st koolata present koolaava koolattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st koolatakseni koolataksemme
2nd koolataksesi koolataksenne
3rd koolatakseen
koolataksensa
past koolannut koolattu
2nd inessive2 koolatessa koolattaessa agent4 koolaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st koolatessani koolatessamme
2nd koolatessasi koolatessanne
3rd koolatessaan
koolatessansa
negative koolaamaton
instructive koolaten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive koolaamassa —
elative koolaamasta —
illative koolaamaan —
adessive koolaamalla —
abessive koolaamatta —
instructive koolaaman koolattaman
4th3 verbal noun koolaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st koolaamaisillani koolaamaisillamme
2nd koolaamaisillasi koolaamaisillanne
3rd koolaamaisillaan
koolaamaisillansa

Derived terms

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia