kotus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kotus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kotus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kotus in singular and plural. Everything you need to know about the word kotus you have here. The definition of the word kotus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkotus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: Kotus

Esperanto

Verb

kotus

  1. conditional of koti

Finnish

Etymology

kota +‎ -us

Pronunciation

Noun

kotus (dialectal, Ostrobothnia, Lapland)

  1. (temporary) hut

Declension

Inflection of kotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kotus kotukset
genitive kotuksen kotusten
kotuksien
partitive kotusta kotuksia
illative kotukseen kotuksiin
singular plural
nominative kotus kotukset
accusative nom. kotus kotukset
gen. kotuksen
genitive kotuksen kotusten
kotuksien
partitive kotusta kotuksia
inessive kotuksessa kotuksissa
elative kotuksesta kotuksista
illative kotukseen kotuksiin
adessive kotuksella kotuksilla
ablative kotukselta kotuksilta
allative kotukselle kotuksille
essive kotuksena kotuksina
translative kotukseksi kotuksiksi
abessive kotuksetta kotuksitta
instructive — kotuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kotukseni kotukseni
accusative nom. kotukseni kotukseni
gen. kotukseni
genitive kotukseni kotusteni
kotuksieni
partitive kotustani kotuksiani
inessive kotuksessani kotuksissani
elative kotuksestani kotuksistani
illative kotukseeni kotuksiini
adessive kotuksellani kotuksillani
ablative kotukseltani kotuksiltani
allative kotukselleni kotuksilleni
essive kotuksenani kotuksinani
translative kotuksekseni kotuksikseni
abessive kotuksettani kotuksittani
instructive — —
comitative — kotuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kotuksesi kotuksesi
accusative nom. kotuksesi kotuksesi
gen. kotuksesi
genitive kotuksesi kotustesi
kotuksiesi
partitive kotustasi kotuksiasi
inessive kotuksessasi kotuksissasi
elative kotuksestasi kotuksistasi
illative kotukseesi kotuksiisi
adessive kotuksellasi kotuksillasi
ablative kotukseltasi kotuksiltasi
allative kotuksellesi kotuksillesi
essive kotuksenasi kotuksinasi
translative kotukseksesi kotuksiksesi
abessive kotuksettasi kotuksittasi
instructive — —
comitative — kotuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kotuksemme kotuksemme
accusative nom. kotuksemme kotuksemme
gen. kotuksemme
genitive kotuksemme kotustemme
kotuksiemme
partitive kotustamme kotuksiamme
inessive kotuksessamme kotuksissamme
elative kotuksestamme kotuksistamme
illative kotukseemme kotuksiimme
adessive kotuksellamme kotuksillamme
ablative kotukseltamme kotuksiltamme
allative kotuksellemme kotuksillemme
essive kotuksenamme kotuksinamme
translative kotukseksemme kotuksiksemme
abessive kotuksettamme kotuksittamme
instructive — —
comitative — kotuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kotuksenne kotuksenne
accusative nom. kotuksenne kotuksenne
gen. kotuksenne
genitive kotuksenne kotustenne
kotuksienne
partitive kotustanne kotuksianne
inessive kotuksessanne kotuksissanne
elative kotuksestanne kotuksistanne
illative kotukseenne kotuksiinne
adessive kotuksellanne kotuksillanne
ablative kotukseltanne kotuksiltanne
allative kotuksellenne kotuksillenne
essive kotuksenanne kotuksinanne
translative kotukseksenne kotuksiksenne
abessive kotuksettanne kotuksittanne
instructive — —
comitative — kotuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kotuksensa kotuksensa
accusative nom. kotuksensa kotuksensa
gen. kotuksensa
genitive kotuksensa kotustensa
kotuksiensa
partitive kotustaan
kotustansa 		kotuksiaan
kotuksiansa
inessive kotuksessaan
kotuksessansa 		kotuksissaan
kotuksissansa
elative kotuksestaan
kotuksestansa 		kotuksistaan
kotuksistansa
illative kotukseensa kotuksiinsa
adessive kotuksellaan
kotuksellansa 		kotuksillaan
kotuksillansa
ablative kotukseltaan
kotukseltansa 		kotuksiltaan
kotuksiltansa
allative kotukselleen
kotuksellensa 		kotuksilleen
kotuksillensa
essive kotuksenaan
kotuksenansa 		kotuksinaan
kotuksinansa
translative kotuksekseen
kotukseksensa 		kotuksikseen
kotuksiksensa
abessive kotuksettaan
kotuksettansa 		kotuksittaan
kotuksittansa
instructive — —
comitative — kotuksineen
kotuksinensa

Further reading

Võro

Etymology

Derived from Proto-Finnic *kokta.

Noun

kotus (genitive kotussõ or kotusõ, partitive kotust)

  1. place, spot

Inflection

Inflection of kotus
singular plural
nominative kotus kotussõq
kotusõq
accusative kotussõ
kotusõ 		kotussõq
kotusõq
genitive kotussõ
kotusõ 		kotussidõ
kotustõ
partitive kotust kotussit
illative kotussõhe kotussihe
kotustõhe
inessive kotussõn
kotusõn
kotussõhn
kotusõhn 		kotussin
kotustõn
kotussihn
kotustõhn
elative kotussõst
kotusõst 		kotussist
kotustõst
allative kotussõlõ
kotusõlõ 		kotussilõ
kotustõlõ
adessive kotussõl
kotusõl 		kotussil
kotustõl
ablative kotussõlt
kotusõlt 		kotussilt
kotustõlt
translative kotussõs
kotusõs 		kotussis
kotustõs
terminative kotussõniq
kotusõniq 		kotussiniq
kotustõniq
abessive kotussõldaq
kotusõldaq 		kotussildaq
kotustõldaq
comitative kotussõgaq
kotusõgaq 		kotussidõgaq
kotustõgaq
Wikious
Boobota
Sagapedia