kumpainen

From kumpi +‎ -inen or earlier combination of Proto-Finnic *kumpa- + *-inën.

• IPA^(key): /ˈkumpɑi̯nen/,
• Rhymes: -umpɑinen
• Hyphenation^(key): kum‧pai‧nen

kumpainen

1. (indefinite, archaic) both (usually with a clitic: kumpainenkin, kumpainenkaan)
   • 1864, Kaarlo Slöör (tr.), “Macbeth”, in Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, osa 25: Näytelmistö - Kokous alkuperäisiä ja suomennettuja teaterinäytelmiä, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, translation of Macbeth by William Shakespeare, page 68:

     Pöydän kumpainen puol’ on jo täynnä, niin käyn keskelle.

     Both sides are even: here I'll sit i' the midst (Macbeth in Act III, Scene IV)

2. (interrogative, archaic, rare) which one (of the two); usually begins an indirect question

   Osaatko sanoa, kumpainen näistä olisi parempi?

   Can you say, which one of these (two) would be better?

• (indefinite): molemmat, kumpainenkin, kumpikin; (negative) kumpainenkaan, kumpikaan
• (interrogative): kumpi

Pronouns with same stems:

• joka
• jokin
• joku
• jompikumpi
• kuka
• kukaan
• kukin
• kumpikaan
• kumpikin

• “kumpainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02