moite

Hello, you have come here looking for the meaning of the word moite. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word moite, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say moite in singular and plural. Everything you need to know about the word moite you have here. The definition of the word moite will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmoite, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: moitĕ and моите

Finnish

Etymology

moittia +‎ -e

Pronunciation

Noun

moite

  1. rebuke, reproof, reproach, blame
  2. Synonym of moitekanne

Declension

Inflection of moite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative moite moitteet
genitive moitteen moitteiden
moitteitten
partitive moitetta moitteita
illative moitteeseen moitteisiin
moitteihin
singular plural
nominative moite moitteet
accusative nom. moite moitteet
gen. moitteen
genitive moitteen moitteiden
moitteitten
partitive moitetta moitteita
inessive moitteessa moitteissa
elative moitteesta moitteista
illative moitteeseen moitteisiin
moitteihin
adessive moitteella moitteilla
ablative moitteelta moitteilta
allative moitteelle moitteille
essive moitteena moitteina
translative moitteeksi moitteiksi
abessive moitteetta moitteitta
instructive — moittein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of moite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative moitteeni moitteeni
accusative nom. moitteeni moitteeni
gen. moitteeni
genitive moitteeni moitteideni
moitteitteni
partitive moitettani moitteitani
inessive moitteessani moitteissani
elative moitteestani moitteistani
illative moitteeseeni moitteisiini
moitteihini
adessive moitteellani moitteillani
ablative moitteeltani moitteiltani
allative moitteelleni moitteilleni
essive moitteenani moitteinani
translative moitteekseni moitteikseni
abessive moitteettani moitteittani
instructive — —
comitative — moitteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative moitteesi moitteesi
accusative nom. moitteesi moitteesi
gen. moitteesi
genitive moitteesi moitteidesi
moitteittesi
partitive moitettasi moitteitasi
inessive moitteessasi moitteissasi
elative moitteestasi moitteistasi
illative moitteeseesi moitteisiisi
moitteihisi
adessive moitteellasi moitteillasi
ablative moitteeltasi moitteiltasi
allative moitteellesi moitteillesi
essive moitteenasi moitteinasi
translative moitteeksesi moitteiksesi
abessive moitteettasi moitteittasi
instructive — —
comitative — moitteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative moitteemme moitteemme
accusative nom. moitteemme moitteemme
gen. moitteemme
genitive moitteemme moitteidemme
moitteittemme
partitive moitettamme moitteitamme
inessive moitteessamme moitteissamme
elative moitteestamme moitteistamme
illative moitteeseemme moitteisiimme
moitteihimme
adessive moitteellamme moitteillamme
ablative moitteeltamme moitteiltamme
allative moitteellemme moitteillemme
essive moitteenamme moitteinamme
translative moitteeksemme moitteiksemme
abessive moitteettamme moitteittamme
instructive — —
comitative — moitteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative moitteenne moitteenne
accusative nom. moitteenne moitteenne
gen. moitteenne
genitive moitteenne moitteidenne
moitteittenne
partitive moitettanne moitteitanne
inessive moitteessanne moitteissanne
elative moitteestanne moitteistanne
illative moitteeseenne moitteisiinne
moitteihinne
adessive moitteellanne moitteillanne
ablative moitteeltanne moitteiltanne
allative moitteellenne moitteillenne
essive moitteenanne moitteinanne
translative moitteeksenne moitteiksenne
abessive moitteettanne moitteittanne
instructive — —
comitative — moitteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative moitteensa moitteensa
accusative nom. moitteensa moitteensa
gen. moitteensa
genitive moitteensa moitteidensa
moitteittensa
partitive moitettaan
moitettansa 		moitteitaan
moitteitansa
inessive moitteessaan
moitteessansa 		moitteissaan
moitteissansa
elative moitteestaan
moitteestansa 		moitteistaan
moitteistansa
illative moitteeseensa moitteisiinsa
moitteihinsa
adessive moitteellaan
moitteellansa 		moitteillaan
moitteillansa
ablative moitteeltaan
moitteeltansa 		moitteiltaan
moitteiltansa
allative moitteelleen
moitteellensa 		moitteilleen
moitteillensa
essive moitteenaan
moitteenansa 		moitteinaan
moitteinansa
translative moitteekseen
moitteeksensa 		moitteikseen
moitteiksensa
abessive moitteettaan
moitteettansa 		moitteittaan
moitteittansa
instructive — —
comitative — moitteineen
moitteinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams

French

Etymology

Inherited from Old French moiste, muste, from a cross between Vulgar Latin *mucidus (from Latin mūcidus) with forms of mustum; cf. *mustidus.

Pronunciation

  • IPA(key): /mwat/
  • Audio (Paris):(file)
  • Audio:(file)

Adjective

moite (plural moites)

  1. sticky, muggy (heat, weather)
  2. sticky, sweaty (skin, hands etc.)

Derived terms

Further reading

Portuguese

Verb

moite

  1. inflection of moitar:
    1. first/third-person singular present subjunctive
    2. third-person singular imperative
Wikious
Boobota
Sagapedia