mokata

Hello, you have come here looking for the meaning of the word mokata. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word mokata, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say mokata in singular and plural. Everything you need to know about the word mokata you have here. The definition of the word mokata will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmokata, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Esperanto

Adjective

mokata (accusative singular mokatan, plural mokataj, accusative plural mokatajn)

  1. singular present passive participle of moki

Finnish

Etymology

Probably from English mock.

Pronunciation

Verb

mokata (colloquial)

  1. to blunder, screw up, have a problem, be a problem.

Conjugation

Inflection of mokata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mokaan en mokaa 1st sing. olen mokannut en ole mokannut
2nd sing. mokaat et mokaa 2nd sing. olet mokannut et ole mokannut
3rd sing. mokaa ei mokaa 3rd sing. on mokannut ei ole mokannut
1st plur. mokaamme emme mokaa 1st plur. olemme mokanneet emme ole mokanneet
2nd plur. mokaatte ette mokaa 2nd plur. olette mokanneet ette ole mokanneet
3rd plur. mokaavat eivät mokaa 3rd plur. ovat mokanneet eivät ole mokanneet
passive mokataan ei mokata passive on mokattu ei ole mokattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mokasin en mokannut 1st sing. olin mokannut en ollut mokannut
2nd sing. mokasit et mokannut 2nd sing. olit mokannut et ollut mokannut
3rd sing. mokasi ei mokannut 3rd sing. oli mokannut ei ollut mokannut
1st plur. mokasimme emme mokanneet 1st plur. olimme mokanneet emme olleet mokanneet
2nd plur. mokasitte ette mokanneet 2nd plur. olitte mokanneet ette olleet mokanneet
3rd plur. mokasivat eivät mokanneet 3rd plur. olivat mokanneet eivät olleet mokanneet
passive mokattiin ei mokattu passive oli mokattu ei ollut mokattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mokaisin en mokaisi 1st sing. olisin mokannut en olisi mokannut
2nd sing. mokaisit et mokaisi 2nd sing. olisit mokannut et olisi mokannut
3rd sing. mokaisi ei mokaisi 3rd sing. olisi mokannut ei olisi mokannut
1st plur. mokaisimme emme mokaisi 1st plur. olisimme mokanneet emme olisi mokanneet
2nd plur. mokaisitte ette mokaisi 2nd plur. olisitte mokanneet ette olisi mokanneet
3rd plur. mokaisivat eivät mokaisi 3rd plur. olisivat mokanneet eivät olisi mokanneet
passive mokattaisiin ei mokattaisi passive olisi mokattu ei olisi mokattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. mokaa älä mokaa 2nd sing. — —
3rd sing. mokatkoon älköön mokatko 3rd sing. olkoon mokannut älköön olko mokannut
1st plur. mokatkaamme älkäämme mokatko 1st plur. — —
2nd plur. mokatkaa älkää mokatko 2nd plur. — —
3rd plur. mokatkoot älkööt mokatko 3rd plur. olkoot mokanneet älkööt olko mokanneet
passive mokattakoon älköön mokattako passive olkoon mokattu älköön olko mokattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mokannen en mokanne 1st sing. lienen mokannut en liene mokannut
2nd sing. mokannet et mokanne 2nd sing. lienet mokannut et liene mokannut
3rd sing. mokannee ei mokanne 3rd sing. lienee mokannut ei liene mokannut
1st plur. mokannemme emme mokanne 1st plur. lienemme mokanneet emme liene mokanneet
2nd plur. mokannette ette mokanne 2nd plur. lienette mokanneet ette liene mokanneet
3rd plur. mokannevat eivät mokanne 3rd plur. lienevät mokanneet eivät liene mokanneet
passive mokattaneen ei mokattane passive lienee mokattu ei liene mokattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st mokata present mokaava mokattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mokatakseni mokataksemme
2nd mokataksesi mokataksenne
3rd mokatakseen
mokataksensa
past mokannut mokattu
2nd inessive2 mokatessa mokattaessa agent4 mokaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mokatessani mokatessamme
2nd mokatessasi mokatessanne
3rd mokatessaan
mokatessansa
negative mokaamaton
instructive mokaten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive mokaamassa —
elative mokaamasta —
illative mokaamaan —
adessive mokaamalla —
abessive mokaamatta —
instructive mokaaman mokattaman
4th3 verbal noun mokaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mokaamaisillani mokaamaisillamme
2nd mokaamaisillasi mokaamaisillanne
3rd mokaamaisillaan
mokaamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ido

Verb

mokata

  1. present passive participle of mokar
Wikious
Boobota
Sagapedia