renkutus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word renkutus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word renkutus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say renkutus in singular and plural. Everything you need to know about the word renkutus you have here. The definition of the word renkutus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofrenkutus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

renkuttaa +‎ -us

Pronunciation

Noun

renkutus

  1. playing a song repeatedly

Declension

Inflection of renkutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative renkutus renkutukset
genitive renkutuksen renkutusten
renkutuksien
partitive renkutusta renkutuksia
illative renkutukseen renkutuksiin
singular plural
nominative renkutus renkutukset
accusative nom. renkutus renkutukset
gen. renkutuksen
genitive renkutuksen renkutusten
renkutuksien
partitive renkutusta renkutuksia
inessive renkutuksessa renkutuksissa
elative renkutuksesta renkutuksista
illative renkutukseen renkutuksiin
adessive renkutuksella renkutuksilla
ablative renkutukselta renkutuksilta
allative renkutukselle renkutuksille
essive renkutuksena renkutuksina
translative renkutukseksi renkutuksiksi
abessive renkutuksetta renkutuksitta
instructive — renkutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of renkutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative renkutukseni renkutukseni
accusative nom. renkutukseni renkutukseni
gen. renkutukseni
genitive renkutukseni renkutusteni
renkutuksieni
partitive renkutustani renkutuksiani
inessive renkutuksessani renkutuksissani
elative renkutuksestani renkutuksistani
illative renkutukseeni renkutuksiini
adessive renkutuksellani renkutuksillani
ablative renkutukseltani renkutuksiltani
allative renkutukselleni renkutuksilleni
essive renkutuksenani renkutuksinani
translative renkutuksekseni renkutuksikseni
abessive renkutuksettani renkutuksittani
instructive — —
comitative — renkutuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative renkutuksesi renkutuksesi
accusative nom. renkutuksesi renkutuksesi
gen. renkutuksesi
genitive renkutuksesi renkutustesi
renkutuksiesi
partitive renkutustasi renkutuksiasi
inessive renkutuksessasi renkutuksissasi
elative renkutuksestasi renkutuksistasi
illative renkutukseesi renkutuksiisi
adessive renkutuksellasi renkutuksillasi
ablative renkutukseltasi renkutuksiltasi
allative renkutuksellesi renkutuksillesi
essive renkutuksenasi renkutuksinasi
translative renkutukseksesi renkutuksiksesi
abessive renkutuksettasi renkutuksittasi
instructive — —
comitative — renkutuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative renkutuksemme renkutuksemme
accusative nom. renkutuksemme renkutuksemme
gen. renkutuksemme
genitive renkutuksemme renkutustemme
renkutuksiemme
partitive renkutustamme renkutuksiamme
inessive renkutuksessamme renkutuksissamme
elative renkutuksestamme renkutuksistamme
illative renkutukseemme renkutuksiimme
adessive renkutuksellamme renkutuksillamme
ablative renkutukseltamme renkutuksiltamme
allative renkutuksellemme renkutuksillemme
essive renkutuksenamme renkutuksinamme
translative renkutukseksemme renkutuksiksemme
abessive renkutuksettamme renkutuksittamme
instructive — —
comitative — renkutuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative renkutuksenne renkutuksenne
accusative nom. renkutuksenne renkutuksenne
gen. renkutuksenne
genitive renkutuksenne renkutustenne
renkutuksienne
partitive renkutustanne renkutuksianne
inessive renkutuksessanne renkutuksissanne
elative renkutuksestanne renkutuksistanne
illative renkutukseenne renkutuksiinne
adessive renkutuksellanne renkutuksillanne
ablative renkutukseltanne renkutuksiltanne
allative renkutuksellenne renkutuksillenne
essive renkutuksenanne renkutuksinanne
translative renkutukseksenne renkutuksiksenne
abessive renkutuksettanne renkutuksittanne
instructive — —
comitative — renkutuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative renkutuksensa renkutuksensa
accusative nom. renkutuksensa renkutuksensa
gen. renkutuksensa
genitive renkutuksensa renkutustensa
renkutuksiensa
partitive renkutustaan
renkutustansa 		renkutuksiaan
renkutuksiansa
inessive renkutuksessaan
renkutuksessansa 		renkutuksissaan
renkutuksissansa
elative renkutuksestaan
renkutuksestansa 		renkutuksistaan
renkutuksistansa
illative renkutukseensa renkutuksiinsa
adessive renkutuksellaan
renkutuksellansa 		renkutuksillaan
renkutuksillansa
ablative renkutukseltaan
renkutukseltansa 		renkutuksiltaan
renkutuksiltansa
allative renkutukselleen
renkutuksellensa 		renkutuksilleen
renkutuksillensa
essive renkutuksenaan
renkutuksenansa 		renkutuksinaan
renkutuksinansa
translative renkutuksekseen
renkutukseksensa 		renkutuksikseen
renkutuksiksensa
abessive renkutuksettaan
renkutuksettansa 		renkutuksittaan
renkutuksittansa
instructive — —
comitative — renkutuksineen
renkutuksinensa

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia