ruhjoutua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word ruhjoutua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word ruhjoutua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say ruhjoutua in singular and plural. Everything you need to know about the word ruhjoutua you have here. The definition of the word ruhjoutua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofruhjoutua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Alternative forms

Etymology

ruhjoa +‎ -utua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈruhjou̯tuɑˣ/,
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation(key): ruh‧jou‧tua

Verb

ruhjoutua

  1. (intransitive) To be maimed.

Conjugation

Inflection of ruhjoutua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ruhjoudun en ruhjoudu 1st sing. olen ruhjoutunut en ole ruhjoutunut
2nd sing. ruhjoudut et ruhjoudu 2nd sing. olet ruhjoutunut et ole ruhjoutunut
3rd sing. ruhjoutuu ei ruhjoudu 3rd sing. on ruhjoutunut ei ole ruhjoutunut
1st plur. ruhjoudumme emme ruhjoudu 1st plur. olemme ruhjoutuneet emme ole ruhjoutuneet
2nd plur. ruhjoudutte ette ruhjoudu 2nd plur. olette ruhjoutuneet ette ole ruhjoutuneet
3rd plur. ruhjoutuvat eivät ruhjoudu 3rd plur. ovat ruhjoutuneet eivät ole ruhjoutuneet
passive ruhjoudutaan ei ruhjouduta passive on ruhjouduttu ei ole ruhjouduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ruhjouduin en ruhjoutunut 1st sing. olin ruhjoutunut en ollut ruhjoutunut
2nd sing. ruhjouduit et ruhjoutunut 2nd sing. olit ruhjoutunut et ollut ruhjoutunut
3rd sing. ruhjoutui ei ruhjoutunut 3rd sing. oli ruhjoutunut ei ollut ruhjoutunut
1st plur. ruhjouduimme emme ruhjoutuneet 1st plur. olimme ruhjoutuneet emme olleet ruhjoutuneet
2nd plur. ruhjouduitte ette ruhjoutuneet 2nd plur. olitte ruhjoutuneet ette olleet ruhjoutuneet
3rd plur. ruhjoutuivat eivät ruhjoutuneet 3rd plur. olivat ruhjoutuneet eivät olleet ruhjoutuneet
passive ruhjouduttiin ei ruhjouduttu passive oli ruhjouduttu ei ollut ruhjouduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ruhjoutuisin en ruhjoutuisi 1st sing. olisin ruhjoutunut en olisi ruhjoutunut
2nd sing. ruhjoutuisit et ruhjoutuisi 2nd sing. olisit ruhjoutunut et olisi ruhjoutunut
3rd sing. ruhjoutuisi ei ruhjoutuisi 3rd sing. olisi ruhjoutunut ei olisi ruhjoutunut
1st plur. ruhjoutuisimme emme ruhjoutuisi 1st plur. olisimme ruhjoutuneet emme olisi ruhjoutuneet
2nd plur. ruhjoutuisitte ette ruhjoutuisi 2nd plur. olisitte ruhjoutuneet ette olisi ruhjoutuneet
3rd plur. ruhjoutuisivat eivät ruhjoutuisi 3rd plur. olisivat ruhjoutuneet eivät olisi ruhjoutuneet
passive ruhjouduttaisiin ei ruhjouduttaisi passive olisi ruhjouduttu ei olisi ruhjouduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ruhjoudu älä ruhjoudu 2nd sing.
3rd sing. ruhjoutukoon älköön ruhjoutuko 3rd sing. olkoon ruhjoutunut älköön olko ruhjoutunut
1st plur. ruhjoutukaamme älkäämme ruhjoutuko 1st plur.
2nd plur. ruhjoutukaa älkää ruhjoutuko 2nd plur.
3rd plur. ruhjoutukoot älkööt ruhjoutuko 3rd plur. olkoot ruhjoutuneet älkööt olko ruhjoutuneet
passive ruhjouduttakoon älköön ruhjouduttako passive olkoon ruhjouduttu älköön olko ruhjouduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ruhjoutunen en ruhjoutune 1st sing. lienen ruhjoutunut en liene ruhjoutunut
2nd sing. ruhjoutunet et ruhjoutune 2nd sing. lienet ruhjoutunut et liene ruhjoutunut
3rd sing. ruhjoutunee ei ruhjoutune 3rd sing. lienee ruhjoutunut ei liene ruhjoutunut
1st plur. ruhjoutunemme emme ruhjoutune 1st plur. lienemme ruhjoutuneet emme liene ruhjoutuneet
2nd plur. ruhjoutunette ette ruhjoutune 2nd plur. lienette ruhjoutuneet ette liene ruhjoutuneet
3rd plur. ruhjoutunevat eivät ruhjoutune 3rd plur. lienevät ruhjoutuneet eivät liene ruhjoutuneet
passive ruhjouduttaneen ei ruhjouduttane passive lienee ruhjouduttu ei liene ruhjouduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ruhjoutua present ruhjoutuva ruhjouduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ruhjoutuakseni ruhjoutuaksemme
2nd ruhjoutuaksesi ruhjoutuaksenne
3rd ruhjoutuakseen
ruhjoutuaksensa
past ruhjoutunut ruhjouduttu
2nd inessive2 ruhjoutuessa ruhjouduttaessa agent4 ruhjoutuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ruhjoutuessani ruhjoutuessamme
2nd ruhjoutuessasi ruhjoutuessanne
3rd ruhjoutuessaan
ruhjoutuessansa
negative ruhjoutumaton
instructive ruhjoutuen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive ruhjoutumassa
elative ruhjoutumasta
illative ruhjoutumaan
adessive ruhjoutumalla
abessive ruhjoutumatta
instructive ruhjoutuman ruhjouduttaman
4th3 verbal noun ruhjoutuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ruhjoutumaisillani ruhjoutumaisillamme
2nd ruhjoutumaisillasi ruhjoutumaisillanne
3rd ruhjoutumaisillaan
ruhjoutumaisillansa

Derived terms

Further reading