siintää

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form siintää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd

inessive

siintämässä

—

elative

siintämästä

—

illative

siintämään

—

adessive

siintämällä

—

abessive

siintämättä

—

instructive

siintämän

siinnettämän

4th³

verbal noun

siintäminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	siintämäisilläni	siintämäisillämme
2nd	siintämäisilläsi	siintämäisillänne
3rd	siintämäisillään siintämäisillänsä

Derived terms

Etymology 2

Pronunciation

IPA^(key): /ˈsiːntæː/,
Rhymes: -iːntæː
Hyphenation^(key): siin‧tää

Verb

siintää

third-person singular present indicative of siintää

References

^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎ (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Anagrams

niistää, äitinsä

Ingrian

Etymology

Akin to Finnish siintää.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsiːntæː/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈsiːntæː/,
Rhymes: -iːntæː
Hyphenation: siin‧tää

Verb

siintää

(intransitive) to loom (be in sight)

Conjugation

Conjugation of siintää (type 3/kyntää, nt-nn gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	siinnän	en siinnä	1st singular	oon siintänt, oon siintänyt	en oo siintänt, en oo siintänyt
2nd singular	siinnät	et siinnä	2nd singular	oot siintänt, oot siintänyt	et oo siintänt, et oo siintänyt
3rd singular	siintää	ei siinnä	3rd singular	ono siintänt, ono siintänyt	ei oo siintänt, ei oo siintänyt
1st plural	siinnämmä	emmä siinnä	1st plural	oomma siintäneet	emmä oo siintäneet
2nd plural	siinnättä	että siinnä	2nd plural	ootta siintäneet	että oo siintäneet
3rd plural	siintäät¹⁾, siintävät²⁾, siinnetää	evät siinnä, ei siinnetä	3rd plural	ovat siintäneet	evät oo siintäneet, ei oo siinnetty
impersonal	siinnetää	ei siinnetä	impersonal	ono siinnetty	ei oo siinnetty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	siinsin	en siintänt, en siintänyt	1st singular	olin siintänt, olin siintänyt	en olt siintänt, en olt siintänyt
2nd singular	siinsit	et siintänt, et siintänyt	2nd singular	olit siintänt, olit siintänyt	et olt siintänt, et olt siintänyt
3rd singular	siinsi	ei siintänt, ei siintänyt	3rd singular	oli siintänt, oli siintänyt	ei olt siintänt, ei olt siintänyt
1st plural	siinsimmä	emmä siintäneet	1st plural	olimma siintäneet	emmä olleet siintäneet
2nd plural	siinsittä	että siintäneet	2nd plural	olitta siintäneet	että olleet siintäneet
3rd plural	siinsiit¹⁾, siinsivät²⁾, siinnettii	evät siintäneet, ei siinnetty	3rd plural	olivat siintäneet	evät olleet siintäneet, ei olt siinnetty
impersonal	siinnettii	ei siinnetty	impersonal	oli siinnetty	ei olt siinnetty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	siintäisin	en siintäis	1st singular	olisin siintänt, olisin siintänyt	en olis siintänt, en olis siintänyt
2nd singular	siintäisit, siintäist¹⁾	et siintäis	2nd singular	olisit siintänt, olisit siintänyt	et olis siintänt, et olis siintänyt
3rd singular	siintäis	ei siintäis	3rd singular	olis siintänt, olis siintänyt	ei olis siintänt, ei olis siintänyt
1st plural	siintäisimmä	emmä siintäis	1st plural	olisimma siintäneet	emmä olis siintäneet
2nd plural	siintäisittä	että siintäis	2nd plural	olisitta siintäneet	että olis siintäneet
3rd plural	siintäisiit¹⁾, siintäisivät²⁾, siinnettäis	evät siintäis, ei siinnettäis	3rd plural	olisivat siintäneet	evät olis siintäneet, ei olis siinnetty
impersonal	siinnettäis	ei siinnettäis	impersonal	olis siinnetty	ei olis siinnetty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	siinnä	elä siinnä	2nd singular	oo siintänt, oo siintänyt	elä oo siintänt, elä oo siintänyt
3rd singular	siintäköö	elköö siintäkö	3rd singular	olkoo siintänt, olkoo siintänyt	elköö olko siintänt, elköö olko siintänyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	siintäkää	elkää siintäkö	2nd plural	olkaa siintäneet	elkää olko siintäneet
3rd plural	siintäkööt	elkööt siintäkö, elköö siinnettäkö	3rd plural	olkoot siintäneet	elkööt olko siintäneet, elköö olko siinnetty
impersonal	siinnettäkköö	elköö siinnettäkö	impersonal	olkoo siinnetty	elköö olko siinnetty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	siintänen	en siintäne
2nd singular	siintänet	et siintäne
3rd singular	siintänöö	ei siintäne
1st plural	siintänemmä	emmä siintäne
2nd plural	siintänettä	että siintäne
3rd plural	siintänööt	evät siintäne, ei siinnettäne
impersonal	siinnettännöö	ei siinnettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		siintää	present	siintävä	siinnettävä
2nd	inessive	siintäjees	past	siintänt, siintänyt	siinnetty
2nd	instructive	siintäen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (siintäkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	siintämää
	inessive	siintämääs
	elative	siintämäst
	abessive	siintämätä
4th	nominative	siintämiin
	partitive	siintämistä, siintämist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 532

[1] Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎ (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

[1]

siintää

Finnish

Etymology 1

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

Verb

References

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References

Wikious

Boobota

Sagapedia