sirkus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word sirkus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word sirkus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say sirkus in singular and plural. Everything you need to know about the word sirkus you have here. The definition of the word sirkus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofsirkus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Afrikaans

Afrikaans Wikipedia has an article on:
Wikipedia af

Etymology

From Dutch circus, from Latin circus.

Pronunciation

Noun

sirkus (plural sirkusse)

  1. circus (company of performers; place where this company performs)

Finnish

Etymology

From Latin circus.

Pronunciation

Noun

sirkus

  1. circus

Declension

Inflection of sirkus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative sirkus sirkukset
genitive sirkuksen sirkusten
sirkuksien
partitive sirkusta sirkuksia
illative sirkukseen sirkuksiin
singular plural
nominative sirkus sirkukset
accusative nom. sirkus sirkukset
gen. sirkuksen
genitive sirkuksen sirkusten
sirkuksien
partitive sirkusta sirkuksia
inessive sirkuksessa sirkuksissa
elative sirkuksesta sirkuksista
illative sirkukseen sirkuksiin
adessive sirkuksella sirkuksilla
ablative sirkukselta sirkuksilta
allative sirkukselle sirkuksille
essive sirkuksena sirkuksina
translative sirkukseksi sirkuksiksi
abessive sirkuksetta sirkuksitta
instructive — sirkuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sirkus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative sirkukseni sirkukseni
accusative nom. sirkukseni sirkukseni
gen. sirkukseni
genitive sirkukseni sirkusteni
sirkuksieni
partitive sirkustani sirkuksiani
inessive sirkuksessani sirkuksissani
elative sirkuksestani sirkuksistani
illative sirkukseeni sirkuksiini
adessive sirkuksellani sirkuksillani
ablative sirkukseltani sirkuksiltani
allative sirkukselleni sirkuksilleni
essive sirkuksenani sirkuksinani
translative sirkuksekseni sirkuksikseni
abessive sirkuksettani sirkuksittani
instructive — —
comitative — sirkuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sirkuksesi sirkuksesi
accusative nom. sirkuksesi sirkuksesi
gen. sirkuksesi
genitive sirkuksesi sirkustesi
sirkuksiesi
partitive sirkustasi sirkuksiasi
inessive sirkuksessasi sirkuksissasi
elative sirkuksestasi sirkuksistasi
illative sirkukseesi sirkuksiisi
adessive sirkuksellasi sirkuksillasi
ablative sirkukseltasi sirkuksiltasi
allative sirkuksellesi sirkuksillesi
essive sirkuksenasi sirkuksinasi
translative sirkukseksesi sirkuksiksesi
abessive sirkuksettasi sirkuksittasi
instructive — —
comitative — sirkuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sirkuksemme sirkuksemme
accusative nom. sirkuksemme sirkuksemme
gen. sirkuksemme
genitive sirkuksemme sirkustemme
sirkuksiemme
partitive sirkustamme sirkuksiamme
inessive sirkuksessamme sirkuksissamme
elative sirkuksestamme sirkuksistamme
illative sirkukseemme sirkuksiimme
adessive sirkuksellamme sirkuksillamme
ablative sirkukseltamme sirkuksiltamme
allative sirkuksellemme sirkuksillemme
essive sirkuksenamme sirkuksinamme
translative sirkukseksemme sirkuksiksemme
abessive sirkuksettamme sirkuksittamme
instructive — —
comitative — sirkuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sirkuksenne sirkuksenne
accusative nom. sirkuksenne sirkuksenne
gen. sirkuksenne
genitive sirkuksenne sirkustenne
sirkuksienne
partitive sirkustanne sirkuksianne
inessive sirkuksessanne sirkuksissanne
elative sirkuksestanne sirkuksistanne
illative sirkukseenne sirkuksiinne
adessive sirkuksellanne sirkuksillanne
ablative sirkukseltanne sirkuksiltanne
allative sirkuksellenne sirkuksillenne
essive sirkuksenanne sirkuksinanne
translative sirkukseksenne sirkuksiksenne
abessive sirkuksettanne sirkuksittanne
instructive — —
comitative — sirkuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative sirkuksensa sirkuksensa
accusative nom. sirkuksensa sirkuksensa
gen. sirkuksensa
genitive sirkuksensa sirkustensa
sirkuksiensa
partitive sirkustaan
sirkustansa 		sirkuksiaan
sirkuksiansa
inessive sirkuksessaan
sirkuksessansa 		sirkuksissaan
sirkuksissansa
elative sirkuksestaan
sirkuksestansa 		sirkuksistaan
sirkuksistansa
illative sirkukseensa sirkuksiinsa
adessive sirkuksellaan
sirkuksellansa 		sirkuksillaan
sirkuksillansa
ablative sirkukseltaan
sirkukseltansa 		sirkuksiltaan
sirkuksiltansa
allative sirkukselleen
sirkuksellensa 		sirkuksilleen
sirkuksillensa
essive sirkuksenaan
sirkuksenansa 		sirkuksinaan
sirkuksinansa
translative sirkuksekseen
sirkukseksensa 		sirkuksikseen
sirkuksiksensa
abessive sirkuksettaan
sirkuksettansa 		sirkuksittaan
sirkuksittansa
instructive — —
comitative — sirkuksineen
sirkuksinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams

Icelandic

Etymology

From Latin circus.

Pronunciation

Noun

sirkus m (genitive singular sirkuss, nominative plural sirkusar)

  1. circus

Declension

Declension of sirkus (masculine)
singular plural
indefinite definite indefinite definite
nominative sirkus sirkusinn sirkusar sirkusarnir
accusative sirkus sirkusinn sirkusa sirkusana
dative sirkus sirkusnum sirkusum sirkusunum
genitive sirkuss sirkussins sirkusa sirkusanna

Indonesian

Indonesian Wikipedia has an article on:
Wikipedia id

Etymology

From Dutch circus, from Latin circus. Cognate of Afrikaans sirkus.

Pronunciation

  • IPA(key):
  • Hyphenation: sir‧kus

Noun

sirkus (plural sirkus-sirkus, first-person possessive sirkusku, second-person possessive sirkusmu, third-person possessive sirkusnya)

  1. circus (company of performers; place where this company performs)

Alternative forms

Further reading

Norwegian Bokmål

Norwegian Wikipedia has an article on:
Wikipedia no

Etymology

From Latin circus.

Noun

sirkus n (definite singular sirkuset, indefinite plural sirkus or sirkuser, definite plural sirkusa or sirkusene)

  1. a circus

Derived terms

References

Norwegian Nynorsk

Norwegian Nynorsk Wikipedia has an article on:
Wikipedia nn

Etymology

From Latin circus.

(adverb): Same as Swedish cirkus.

Noun

sirkus n (definite singular sirkuset, indefinite plural sirkus, definite plural sirkusa)

  1. a circus

Derived terms

Adverb

sirkus

  1. (colloquial) Alternative form of cirka

References

Wikious
Boobota
Sagapedia