From vīž (“five”) + tuoistõn (“-teen”).
vīžtuoistõn
singular (ikšlug) | plural (pǟgiņlug) | |
---|---|---|
nominative (nominatīv) | vīžtuoistõn | vīžtuoistõnd |
genitive (genitīv) | vīžtuoistõn | vīžtuoistõnd |
partitive (partitīv) | vīžtuoistõnt | vīžtuoistiņi |
dative (datīv) | vīžtuoistõnõn | vīžtuoistõndõn |
instrumental (instrumentāl) | vīžtuoistõnõks | vīžtuoistõndõks |
illative (illatīv) | vīžtuoistõnõ | vīžtuoistiņiž |
inessive (inesīv) | vīžtuoistõnõs vīžtuoistõns |
vīžtuoistiņis |
elative (elatīv) | vīžtuoistõnõst vīžtuoistõnst |
vīžtuoistiņist |