Keskustelu käyttäjästä:Pjr

Hei ja tervetuloa! Jos haluat jonkun väärin nimetyn tms. sivun poistettavaksi, kirjoita sivulle {{roskaa}}, niin ylläpitäjät tietävät poistaa sen. Sivun tyhjentäminen ei poista sivua. Lisätietoa sivujen muokkaamisesta löydät ohjeista. :) --Hanna V 23. syyskuuta 2009 kello 14.07 (UTC)Vastaa

Kiitos! Hainkin sivun poistomenettelyä, mutten pikaisella silmäilyllä löytänyt sitä ohjeista (vähän kryptiset). Olisin varmaan jossain vaiheissa kysynyt :) --Pjr 24. syyskuuta 2009 kello 05.27 (UTC)Vastaa

Moi! Korjaisitko allekirjoituksesi. Allekirjoituksessa tulee näkyä todellinen käyttäjätunnus, jotta ei tarvitse arvailla kenenkä viesti on kyseessä. --Hanna V 12. lokakuuta 2009 kello 10.40 (UTC)Vastaa

Paluu perusasetukseen, hassua että asetussivu ei liitä "täydennettyyn" allekirjoitukseen automaattisesti varsinaista käyttäjätunnusta. --Pjr 12. lokakuuta 2009 kello 12.28 (UTC)Vastaa

Hei! Aihealueita ei ole tarkoitus merkitä jokaiseen artikkeliin, vain sellaisiin sanoihin, jotka eivät kuulu yleiskieleen (esim. sisalik). Depressing November 14. lokakuuta 2009 kello 10.17 (UTC)Vastaa

Vähän tuota olen katsellutkin, 'sisalikin' kohdalla ajatukseni oli että sanalle voisi olla muitakin merkityksiä (eipä ollut yleisiä...). Periaatteessa olen samaa mieltä turhista aihealueista. Ohjeistuksessa tämän asian voisi kertoa ehkä vielä nykyistä selkeämmin. Samoin Sanakirja.org käännöspohja houkuttelee helposti "+ lisää konteksti). --Pjr 14. lokakuuta 2009 kello 10.38 (UTC)Vastaa

Sama koskee myös puder-sanaa. -- Yst. terv. Puisque 18. marraskuuta 2009 kello 10.54 (UTC)Vastaa

Lisämerkityksiä tulossa, poistin (keittiö) mutta lisäsin hetken harkittuani (ruoka) kun toi synonyymi on ruokaa tarkoittava sana. Lisämerkityksiä lisätessä asia tulee kuitenkin uudestaan vastaan, kärsivällisyyttä:}--Pjr 18. marraskuuta 2009 kello 11.09 (UTC

Joo, puder - porridž olikin käännöskummitus, sillä kohtaa aihealue oli turha. --Pjr 18. marraskuuta 2009 kello 12.37 (UTC)Vastaa

Hei Pjr, haluan taas muistuttaa sinua noista aihealueista. Aihealue merkitään artikkeliin ainoastaan, jos kyseessä on ns. omaa sanastoa eikä arkisanastoa (huomaa French toast). Depressing November 4. maaliskuuta 2010 kello 19.21 (UTC)Vastaa

Tuossa 'köyhässä ritarissa' on kyllä Suomen ruokakulttuuria taitamattomalle mahdollisuus käsittää ilmaisu substantiivilausekkeena kirjaimellisesti "köyhä ritari", siksi aihealue; eihän tuosta nyt hirveästi haittakaan taida olla :) vaan voipihan sitä muistutella / mahtuuhan tänne...--Pjr 4. maaliskuuta 2010 kello 19.30 (UTC)Vastaa

Luulen kuitenkin, että useimmat ihmiset tietävät mitä köyhä ritari tarkoittaa. Aihealueen käyttö ei ole toki kiellettyä, mutta niitä ei tosiaan tule käyttää läheskään jokaisessa sanassa. Olen parhaani mukaan yrittänyt karsia niitä pois artikkeleista, sillä niiden käyttö meni ihan överiksi joskus ennen ja siitä olisi hyvä päästä eroon. Depressing November 4. maaliskuuta 2010 kello 19.39 (UTC)Vastaa

Hei! Aihealueet tai tyylit laitetaan sanaselitysrivin alkuun. -- Puisque 21. elokuuta 2010 kello 11.58 (UTC)Vastaa

Ja tuo huomautus liittyy mihin?--Pjr 21. elokuuta 2010 kello 12.03 (UTC)Vastaa

Mallineproblematiikaako?--Pjr 21. elokuuta 2010 kello 12.08 (UTC)--Pjr 21. elokuuta 2010 kello 12.08 (UTC)Vastaa

Joo, se oli tuo 'tag'. Mallineesi tuli muuten väärään kohtaan. Olen tehnyt tyylimerkinnät sanaselityksen jälkeen, vaikuttaa selvemmältä eikä sekoitu aihealuesiin, niinkuin sulla tossa 'tagissa'...Ja miksi käyttää suotta mallinetta mutkistamassa suoraa tekstiä?--Pjr 21. elokuuta 2010 kello 12.22 (UTC)Vastaa

Aaa, joo, pitäisi kirjoittaa selvemmin mihin muokkaukseen viittaan, sori.

Vakiintunut käytäntö on, että sanan tyyli (arkikieltä, puhekieltä, slangia, murteellinen jne.) tai aihealue (matematiikka, biologia, tähtitiede jne.) kirjoitetaan sanaselitysrivin alkuun. Jos haluat käytäntöä muutettavan tai haluat siihen valinnanvaraa (aihealueet/tyylit alkuun tai loppuun), aloita asiasta keskustelu Kahvihuoneessa. Jos käytäntöä muutetaan päinvastaiseksi (sepustukset selitysrivin loppuun), korjaustyön määrä on aivan tolkuton.

Muuten, suomen sana tagi varmaan on nettislangia, mutta entä englannin tag? -- Puisque 21. elokuuta 2010 kello 19.17 (UTC)Vastaa

Niin siis se tyylin ilmoittava (nettislangia)-teksti koskee tag-sanaa, ei sen suomennosta. -- Puisque 21. elokuuta 2010 kello 19.18 (UTC)Vastaa

Noudatetaan vakiintunutta käytäntöä :) Joskus on vaikeaa tietää viittaako sanaselityksen alussa oleva tyyli- tai aihealuemerkintä hakusanaa vai selitystä vai molempia, niin kuin ehkä nyt: "..(nettislangia) tagi, avainsana".--Pjr 21. elokuuta 2010 kello 19.37 (UTC)Vastaa

Hei, korjasin tekemäsi artikkelin nimen. Viron kielen riik sana on genetiivissä riigi. Depressing November 25. helmikuuta 2010 kello 14.23 (UTC)Vastaa

Kiitos, näinhän se on, katson muutkin sanan esiintymiset virheen varalta.--Pjr 26. helmikuuta 2010 kello 06.30 (UTC)Vastaa

Moi, eri tavoin taipuvat sanat menevät kaikki samanlaisen otsikon alle (Substantiivi, ei numeroita), sanojen erillisyys ilmenee sanarivin kyljessä olevasta genetiivistä. -- Puisque 21. elokuuta 2010 kello 15.04 (UTC)Vastaa

En muuten ole yhtään varma, tarkoittaako homonyymit just noita samalla lailla kirjoitettavia ja äännettäviä sanoja. -- Puisque 21. elokuuta 2010 kello 15.05 (UTC)Vastaa

Olenkin vähän miettinyt numeroinnin tarpeellisuutta, kokeillaan ilman ja katsotaan miten toimii. Vanhoja numerointejakin voi tietysti poistella. Noin suurin piirtein homonyymeja ovat samalla tavalla kirjoitettavat, erimerkitykset sanat. Samoin kirjoitettavat mutta erilailla ääntyvät ovat homograafeja, virossa lähinnä taivutusmuotojen palatalisaatiosta tai äännekestosta johtuvia samankaltaisuuksia. Esimerkkejä esim: Eesti keele käsiraamat L37 Homonüümid.--Pjr 21. elokuuta 2010 kello 15.15 (UTC)Vastaa

Heips. Älä tyhjennä sivuja. Jos olet kirjoittanut jotain, minkä huomaatkin virheelliseksi/tarpeettomaksi, merkitse sivu roskaksi. Ja jos jossain lukee sanaluokkarivillä "verbisanaliitto", "substantiivisanaliitto" tms. niin kyseessä on erään käyttäjän lisäilemät omat luokitukset. Ne voi ihan kyselemättä vaihtaa verbeiksi ja substantiiveiksi. --Hanna V 17. syyskuuta 2010 kello 10.52 (UTC)Vastaa

Sori, silkka vahinko!--Pjr 17. syyskuuta 2010 kello 12.30 (UTC)Vastaa

Ja kiitos tuosta luokkahuomautuksesta, alan muutella tavatessani sananaliittovirityksiä :)

--Pjr 17. syyskuuta 2010 kello 13.55 (UTC)Vastaa

Hei, satutkohan olemaan tietoinen, että on olemassa malline noille yhdyssanoille? Säästät aikaa, kun lisäät mallineen etkä kirjoita koko lausetta. Ajattelin vain kertoa. Esim. tämä Depressing November 21. syyskuuta 2010 kello 19.47 (UTC)Vastaa

Toi yhdyssana on aikaisempia muokkauksia (91.155.58.242, 7.2.2008). Ja siitä mallineesta, mielestäni tautofoninen ja aika huonoa suomea, yhdyssana sanoista... itse kirjoitan Yhdyssana yhdys+sana ihan ilman mallineita, jottei tulisi levitettyä huonoa esimerkkiä.--Pjr 21. syyskuuta 2010 kello 20.03 (UTC)Vastaa

Ja taitaa tulla vähemmän näppäilyjä kuin mallineella?--Pjr 21. syyskuuta 2010 kello 20.04 (UTC)Vastaa

OK, no tuskinpa sillä on väliä millä tavalla sen kirjoittaa. Depressing November 21. syyskuuta 2010 kello 20.06 (UTC)Vastaa

Toinen esimerkki kömpelöistä ilmaisuista (Taivutusmuoto) ... muoto sanasta sana. Toisto muoto - muoto, ja epäsuomalainen elatiivi-ilmaisu "sanasta", hassu sanajärjestys. Suomeksi voisi kirjoittaa esim: (taivutusmuoto) Sanan sana genetiivi?--Pjr 21. syyskuuta 2010 kello 20.25 (UTC)Vastaa

Kuulostaa paremmalta niin. Depressing November 21. syyskuuta 2010 kello 20.34 (UTC)Vastaa

Hei idiootti, et sitten viitsisi olla lajittelematta noita korjattava-mallinneita ainakaan ilman mitään kentän täyttöä? Niissä on nyt täysin selkeissä kohtia sellaisia kommentteja, kuten "tämä on pyydetty korjattavaksi", ja sen sellaista ja sen sellaista sisältöä, kuin "huumeen toiminnan äkillinen alkaminen", mikä on täysin selkeä lause? Väitteesi ovat typeriä, turhauttavia ja osoittavat mielenkiinnottomuuttasi projektin järkevää kirjoittelua kohden. -Asian tuntiij 8. heinäkuuta 2011 kello 17.48 (UTC)Vastaa

Lukaisepa sivu: Wikisanakirja:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä--Pjr 8. heinäkuuta 2011 kello 19.51 (UTC)Vastaa

Onko henkilökohtaista arvostella yhden tyypin touhuja täällä, kun merkitsee sivuun täysin katteettomia ja epäjärkisiä merkintöjä jostain korjattavuuksista? Et selvästikään edes halua muokata, tai mitään sinne päinkään, vaan pelkästään harjoittaa vaikeaa sivuterrorismia, jonka saatat saada valittavasti jopa läpi joskuskin. On kumma asia, että Wikisanakirjaan päästetään sotkemaan. -Asian tuntiij 12. heinäkuuta 2011 kello 15.52 (UTC)Vastaa

Totta kai saa arvostella toista, mutta käytöstavat pitää muistaa. Kannattaisi hieman miettiä mitä kirjoittaa. Sivistynyt ihminen ei hauku toista idiootiksi vaan osaa keskustella hyvässä hengessä. Kaikki ovat tervetulleita muokkaamaan Wikisanakirjaa, eikä Pjr ole milloinkaan sotkenut täällä. Jaakkolainen 21. syyskuuta 2011 kello 15.47 (UTC)Vastaa

Käyttäjän Asiantuntiij tapaus on jo historiaa ...--Pjr 21. syyskuuta 2011 kello 16.21 (UTC)Vastaa

Niin huomasinkin, että käyttäjä on näköjään passivoitunut. Jaakkolainen 21. syyskuuta 2011 kello 16.24 (UTC)Vastaa

Miten helvetissä saatte neljän päivän aikana tällaista jälkeä aikaan tällä wikipedialla? -Asian tuntiij 12. heinäkuuta 2011 kello 16.56 (UTC)Vastaa

Siis millaista, esimerkkejä?--Pjr 12. heinäkuuta 2011 kello 17.04 (UTC)Vastaa

Moro. Sori kun kesti, mut lisäsin nyt sen liivin (ISO: liv) niihin kieliaakkostusmallineisiin. -- Puisque 2. elokuuta 2011 kello 11.54 (UTC)Vastaa

Ja ööö. Niin siis võron kieli vai tunnuksella vro? -- Puisque 2. elokuuta 2011 kello 11.56 (UTC)Vastaa

Kiitti, ja võro tunnuksella vro .--Pjr 2. elokuuta 2011 kello 15.51 (UTC)Vastaa

Moi! Kun kirjoitat otsikkojen alle sanoja ja lauseita, laita alkuun vain *-merkki, tekstin selkeys ei vaadi ylimääräistä sisennystä kaksoispisteen avulla. Tack! -- Puisque 8. elokuuta 2011 kello 21.27 (UTC)Vastaa

Ei välttämättä vaadi, mutta mielestäni sisennykset alaotsikoitten alla, ainakin luetteloissa jms. ne parantavat luettavuutta, makuasiahan tämä on. Kuinka tiukka tämä käytäntö on? Mielestäni luettavuutta voi lisätä, vaikkei noudattakaan aikojen alussa muotoutuneita käytäntöjä. Käytännöt vai selkeys? Sisennysten poistamisenkin jälkeen tänne jää aika monenlaisia sivutyylejä :)--Pjr 10. elokuuta 2011 kello 06.23 (UTC)Vastaa

Selkeys, malli on täällä. Noista ei kukaan napissut, että pitäs laittaa vielä ekstrasisennys, joten toi jäi elämään pääsäännöksi. Esmeks Bank-artikkelissa mun mielestä selkeys säilyy aivan hyvin pelkällä tähtisisennyksellä (siinä ku on ne yhdyssanat). Tai setzen-artikkelissa. Otathan huomioon, että noi ekstrasisennykset sun muiden tehokeinojen ylikäyttö johtaa päinvastaseen eli et ylivärikkään tekstin lukemisest tulee todella rasittavaa (vrt. kaikkien sanojen linkittäminen, jota täälläkin harrastettiin aikoinaan).

Monenlaisia sivutyylejä? Ööö, varmasti jääkin, mutta annatko esimerkin? Nii pysyn kartalla, et missä kohtaa ton artikkeliohjeen muokkaamisest vois keskustella. -- Puisque 10. elokuuta 2011 kello 07.03 (UTC)Vastaa

Ja asiat tulee yhtä sujuvasti ku mun ajatuksetkin kulkee: niinniin, viel et voisko noi viron substantiivien taivutusmuodot laittaa muiden kielten tavalla? Esim. sirp. vrt. Bauer, tacka, avena, jne jne... Eli taivutusmuodon nimi (tarvittaessa lyhenteillä ja) kursiivissa taivutusmuoto sen perään boldattuna. Selkeys siis tarkoittaa myös sitä, et kaikkialla on sama tyyli. ;) Mutta mutta, sitä mukaa jos ja kun noita substantiiveja laitetaan mallineisiin niin tyyliähän voi sitten yhdenmukaistaa kertahujauksessa mallinetta muokkaamalla. Sano muuten, jos haluut mun mallineilla leikkiä, mut et tajuu niiden käytöst mitään, nin kirjotan ohjeet. -- Puisque 10. elokuuta 2011 kello 07.11 (UTC)Vastaa

Toi viron sanojen taivutusmuotoasia on aika selkeä, siirryn yhtenäisempään käytäntöön. Tyyliesimerkkejä myöhemmin. Tuosta sisennyksestä vielä, yksi syy tyyliini on varmaan se että teksti sanaselityksen numeroinnin jälkeen ei siirtyisi ensimmäisenä alkamaan sivun vasemmasta laidasta ilman sisennyksiä, esim Kind. Tilanne tietysti muuttuu jos väliin tulee taivutustaulukoita tms. Katsellaan syksymmällä tuota mallinepuolta...--Pjr 10. elokuuta 2011 kello 07.39 (UTC)Vastaa

Moi, voisitko laittaa noi et-nom-mallineet viron mallineiden luokkaan? Jotta ne on helposti löydettävissä. Kiitti!

(Onnistuu siis niin että kirjoitat <!-- (näiden nuolten avulla voit erottaa mallineluokan selkeemmin erilleen) --><includeonly>]</includeonly>). Jos tulee mallineita, joille et keksi sopivaa luokkaa, tunge ne vaan mallineiden yläluokkaan.-- Puisque 25. elokuuta 2011 kello 00.19 (UTC)Vastaa

Joo, ja et-verbi -mallineet myös. Osa näistä mallineista näyttää olevan luokittelematta. Yleensäkin mallineet ovat aika hankalasti löydettävissä, tämä osaltaan helpottaa.--Pjr 25. elokuuta 2011 kello 06.12 (UTC)Vastaa

Eiku SORI! ei "<includeonly>" vaan "<noinclude>". Noinclude heittää vaan sen mallineen siihen luokkaan. -- Puisque 26. elokuuta 2011 kello 01.57 (UTC)Vastaa

Mielestäni pelkkä "<noinclude>" merkintä riittää, rivinvaihtoja voi käyttää selkeyttämiseen. Kaikki huutomerkit, nuolet ja muut ei välttämättömät lisämerkinnät vain vaikeuttavat sivun tekstin lukemista ja editointia; wikikoodi on muutenkin hankalalukuista :)--Pjr 27. elokuuta 2011 kello 11.18 (UTC)Vastaa

Eiku tyhjä rivi tulostuu artikkeliin mallinetta käytettäessä, siis vain raaka "<noinclude>(luokka)<noinclude>" mallineen perään. Tai sitten noita huutomerkki-nuoli rimpsuja :) --Pjr 1. syyskuuta 2011 kello 14.24 (UTC)Vastaa

Moi, niin joo mää joskus loin noikin, mut niiden käyttö ei oikein saanut kannatusta, kun siten koko sivusta tulisi yhtä mallinetta ja peruskäyttäjälle homma menis vähä liian hankalaks. Niin niin niin, olen niitä itsekin poistanu, niin niitä ei tulis käyttää. -- Puisque 26. elokuuta 2011 kello 02.12 (UTC)Vastaa

Moi, niin muistutan, et taivutusmuotoja ei aakkosteta sanat-luokkiin, vaan ainoastaan taivutusmuotoluokkaan. Yst. terv. -- Puisque 30. elokuuta 2011 kello 04.55 (UTC)Vastaa

Mielestäni sanaan ei tule heittomerkkiä, vai oletko eri mieltä? Jaakkolainen 21. syyskuuta 2011 kello 12.01 (UTC)Vastaa

otsikossa ei ole mitään heittomerkkiä. Jaakkolainen 21. syyskuuta 2011 kello 12.14 (UTC)Vastaa

Eipä tule, hyvä kun huomautit; käytin huolimattomasti võru-eesti sanastoa joka käyttää ääntämisen mukaista merkintätapaa . Korjaan ja tarkistan aikaisemmatkin käännökset :)--Pjr 21. syyskuuta 2011 kello 12.33 (UTC)Vastaa

En kyllä tiedä võron kielestä yhtikäs mitään, mutta ajattelin vain kun heittomerkin tehtävänähän on korvata puuttuva kirjain. Jaakkolainen 21. syyskuuta 2011 kello 15.31 (UTC)Vastaa

Heittomerkki on võron kelessä käytössä liudennusmerkkinä . Võron kirjakielen merkintätapoja on useita, uuden kirjoitusjärjestelmän mukainen liudennusmerkki on käsittääkseni ( ’ ) suomen kaareva puolilainausmerkki , Unicode U-2019 , joka useissa järjestelmissä tulostuu heittomerkkinä ( ' ) Unicode U+0027, ASCII 39. Merkin käyttö ja merkintätapa vaihtelee, myös heittomerkkiä käytetään. Võron kirjakielen merkintätavat ovat vasta muotoutumassa, liudennusmerkkiasiakin on aika sekava :)--Pjr 21. syyskuuta 2011 kello 17.44 (UTC)Vastaa

Asiasta enemmän: Võron kirjakielen standardointi ja ortografian muutokset --Pjr 21. syyskuuta 2011 kello 17.44 (UTC)Vastaa

Hi. Could you please tell me what language is Luokka:Rotin kieli (its ISO code if you know)? Thanks, Malafaya 27. lokakuuta 2011 kello 13.11 (UTC)Vastaa

Small central Malayo-Polynesian language Roti, spoken on the island of the same name (or Rote); Alternate name for Bilba, ISO 639-3 bpz, look Ethnolpogue.com Bilba--Pjr 28. lokakuuta 2011 kello 06.07 (UTC)Vastaa

Artikkelille olisi hyvä laittaa edes yksi luokka. 85.76.214.172 21. joulukuuta 2011 kello 17.39 (UTC)Vastaa

Minun huolimattomuusvirheeni, olisi voinut korjata samantein. Viestit olisi hyvä allekirjoittaa omalla käyttäjatunnuksella IP-osoitteen sijaan :)--Pjr 22. joulukuuta 2011 kello 08.00 (UTC)Vastaa

Hei, sivua ei edelleenkään tarvitse tyhjentää. Riittää kun merkiset sen roskaksi. 212.226.74.176 2. toukokuuta 2012 kello 18.46 (UTC)Vastaa

OK Viestit voi edelleenkin allekirjoittaa :)--Pjr (keskustelu) 3. toukokuuta 2012 kello 08.51 (UTC)Vastaa

Moi! Mitä järkeä on kahta tismalleen samoin taipuvaa, perusmuodossaan tismalleen samanlaista sanaa on laittaa eri otsikoiden alle? Jos sanat taipuvat samoin, mutta niillä on eri etymologia, niin silloin ne voi erottaa, mutta tuossa nykyversiossa mikään ei viittaa eri alkuperään. Sitä paitsi substantiivi 1 ja substantiivi 2 -otsikkoja ei pitäisi käyttää (200 000 artikkeliin tultaessa sen voi sanoa olevan jo käytäntö). -- Puisque (keskustelu) 29. kesäkuuta 2012 kello 13.33 (UTC)Vastaa

Tässä sanassa noudatin Viron kielen selityssanakirjan tekemää erottelua . Eri merkitysten erottelu auttaa mielestäni myös esimerkiksi liittyvien sanojen ryhmittelyssä. 'Graafik'-sanan yhteydessä mukaan liittyy myös läheinen 'graafika' sekä suomen grafiikka-sanan eri merkitykset.

Vieraskielisten sanojen merkityserojen määrittely on joskus hankalaa, viron kohdalla noudatan useimmiten EKKS:n käytäntöä. Viron kirjakielen virallinen normisanakirja , Viron oikeakielisyyssanakirja erottelee myös sanan merkitykset . Minunkin mielestäni sanat ovat hyvin erimerkityksisiä; yhteistä etymylogiaa toki löytyy.--Pjr (keskustelu) 1. heinäkuuta 2012 kello 07.36 (UTC)Vastaa

Moro, en nyt muista oonko useemminkin korjannu, mutta muista tosiaan laittaa noi sanat (adj, subs, verbit) niiden kahteen sarakkeeseen. Sit toinen asia: lyhenteis tulee (tai tulisi mun tietääkseni) käyttää pisteitä eli gen. eikä gen. Sit täällä käyttää jo tuhoton määrä muitakin artikkeleita suomalaisempaa termiä monikko kuin pluraali, joten toivottavasti laitat ne lyhenteet jatkos muotoon mon.. :) Mä kyllä suosittelisin vironkin kohdalle jo mallinetta, pitää kait värkätä siihen substantiivi-mallineeseen yksikön partitiivi, yksikön genetiivi ja monikon partitiivisarakkeetkin, muuten homma menee sivjen yksittäisiks räpeltämisiks, mallinetta käyttämällä ja muokkaamalla saa käytännötkin muuttumaan tehokkaasti, jos sitä halutaan. -- Puisque (keskustelu) 4. heinäkuuta 2012 kello 08.43 (UTC)Vastaa

Taivutusmuotojen lyhenteistä sanarivillä: Olen hahmottanut asian niin että taivutusmuodot voisi esittää ilman selityksiä, kuten ruotsin sanojen mallineella, esimerkiksi blomma. Viron ja muiden itämerensuomalaisten kielten kohdalla muodot kuitenkin vaihtelevat aika paljon, tarvittavat merkinnät myös. Siksi olen liittänyt selvennykseksi lyhenteet. Ilmaisun selkeyden takia olen käyttänyt kansainvälisiä kielioppilyhenteitä, esim pl sanasta plural jne. Näiden lyhenteiden kätevyys näkyy nomineja paremmin verbimuodoissa : pres sg 1 / akt. ind. prees. yks. 1. pers. myöntöm.

Lyhenteiden merkitsemisestä ei ole missään selvää ohjetta; mielestäni sanarivillä ilmaisun selkeyden vuoksi voisi käyttää myös kansainvälisä kieliopin merkintätapoja. Käytetyt lyhenteet on kyllä syytä selittää jossain.

Asiaan liittyvä mielenkiintoinen kysymys on tapasi kategorisoida: "Tätä mallinetta tulee käyttää, jos jonkin kielen substantiiveille ei ole omaa kielikohtaista mallinetta" . Voi käyttää vai tulee käyttää?

Jos teet taivutusmallineita, olisi huomattava mallineen joustavan käytön mahdollisuus. Esimerkisi viron sanoissa:

1) ei mitään muotoja 2) vain genetiivi, 3) genetiivi ja partitiivi 4) edelliset ja / tai muut tarvittavat muodot, Esimerkisi nominatiivin tai muiden sijojen rinnakkaismuoto, aditiivi yms. 5) monikon nominatiivi. Ja niin edelleen...:)

Täsmennän vielä että kaikkien mahdolliseti tarvittavien muotojen esittäminen kaikkien sanojen sanarivillä ei ole tarpeellista eikä järkevää.--Pjr (keskustelu) 4. heinäkuuta 2012 kello 09.36 (UTC)Vastaa

• (mallinekäytön joustosta) Joo, tossa on vielä paaaaljon työsarkaa. Mun mielestä tuon voisi hoitaa kätevästi esim. substantiivi-mallineen tapaan, eli että halutut muodot saa näkyviin täyttämällä yhtäläisyysmerkillisen sarakkeen (esim. |ykspart=). Hankaluus toki on, että mä olen arabiaa ajatellen lisännyt siihen substantiivimallineeseen vokalisoidun yksikkömuodon, latinalaisilla kirjaimilla kirjoitetun yksikkömuodon, monikon yksikkömuodon, monikon vokalisoidun yksikkömuodon ja monikkomuodon latinalaisilla kirjoitettuna, :D joten yks. part., yks. gen., mon. part. jne. -optioiden lisääminen tietty vaan kasvattaa mallineen kokoa. Eli kaikki nämä eri kielten variaatiot saa tietty toimimaan yhdellä ja samalla mallineella, mutta kieliä kun on tuhansia, niin kaiken sisällyttäminen yhteen mallineeseen tarkoittaa aivan saatanan monimutkaisen mallineen luomista. Joten jonkin et-subs-mallineen luominen voisi olla paikallaan? -- Puisque (keskustelu) 5. heinäkuuta 2012 kello 02.59 (UTC)Vastaa
• (voi käyttää vs. tulee käyttää) Täytyy sanoa heti kättelyssä, että en tiedä, mitä kategorisointi tarkoittaa. Kuitenkin, substantiivi-mallineen peruskäyttötarkoitus (tai siis se, mitä ajatellen sen alunperin loin) on vain sanan aakkostaminen luokkiin x:n sanat-xx ja x:n kielen substantiivit-xx. Eli IMO tulee käyttää. -- Puisque (keskustelu) 5. heinäkuuta 2012 kello 03.07 (UTC)Vastaa

Miksi muuten käytäntönä pitäisi olla merkintätapa "yks.gen." jne., mutta "mon." riittää monikon nominatiivin lyhennykseksi? Jos tämä asia on epäselvä, haen esimerkkejä, nyt onneksi loppuu puhti.--Pjr (keskustelu) 4. heinäkuuta 2012 kello 19.45 (UTC)Vastaa

Mun mielestä mon. riittää, koska jos sille ei ole annettu erikseen sijamuotoa, sen voi perusjärjellä käsittää perusmuodoksi, eli nominatiiviksi. -- Puisque (keskustelu) 5. heinäkuuta 2012 kello 02.59 (UTC)Vastaa

Yksikön genetiivin voisi samalla logiikalla merkitä gen., eikä yks.gen. jne.?--Pjr (keskustelu) 5. heinäkuuta 2012 kello 07.07 (UTC)Vastaa

Ei, jos sanasta esitetään samalla rivillä monikkomuoto. Eli mun logiikassa ne menis näin: yks. gen. muoto, yks. part. muoto, mon. muoto, mon. gen. muoto, mon. part.. Sanakirjoissakin tuppaa mun muistaakseni olemaan pelkkä mon., joka tarkoittaa monikon nominatiivia. -- Puisque (keskustelu) 11. lokakuuta 2012 kello 01.11 (UTC)Vastaa

Moi! Ehdin tossa jo luoda jo poistettuja luokkia, mutta äh, enpä taida mennä edemmäs. Onko sinulla lähteenä jokin tietty fyysinen sanakirja, jonka perusteella aakkostat noita? Onko systeemi todellakin sellainen, että pitkät vokaalit aakkostetaan lyhyinä (ā → a), mutta hatulliset konsonantit hatullisina (ž)? Jos on, tuntuupa hassulta, mutta sittenpä peruuttelen muokkauksiani. -- Puisque (keskustelu) 24. heinäkuuta 2012 kello 16.41 (UTC)Vastaa

(Pitkien aakkostaminen lyhyinä on siinä mielessä musta vähän omituista, kun lausutun vokaalin pituudella on suomen tapaan liivissäkin nähtävästi vissi ero ja merkityksiä erottava ominaisuus. Vai olenko väärässä?) -- Puisque (keskustelu) 24. heinäkuuta 2012 kello 16.43 (UTC)Vastaa

Monimutkainen kysymys.

Liivin kielen perusteellisin sanakirja, Sjögreninin liivi-saksa-liivi sanakirja aakkostaa pidennysmerkilliset vokaalit lyhyiden kirjainten mukaan, käyttäen kyllä vanhaa ortografiaa. Samaa käytäntöä näyttävät noudattavan useat nykyisetkin lähteet. Esimerkiksi Vilx.lv . Muut tarkkeelliset merkit aakkosten mukaan omina kirjaiminaan . E.N Setälän kirjoja ja kirjoituksia liivin kielestä minulla ei valitettavasti ole nyt käytössä. Englanninkielinen wikisanakirja aakkostaa pidennysmerkilliset erikseen ja käyttää luetteloiden aakkostusmallinetta .

Nykyinen liivin kielen kirjoitustapa pohjautuu paljolti latviaan vaikka kielten oikeinkirjoitussäännöt ovat hyvinkin erilaiset. Pidennysmerkillisten vokaalifoneemien aikaisempi rinnastaminen lyhyisiin taitaa lähteä siitä että molempia pidetään liivissä samana morfeemina.

On varmaan mahdollista siirtyä liivin aakostuksessa liivin aakkosten mukaiseen järjestykseen . Luetteloiden aakkostuksessa pitäisi käyttää ASCII-aakkostuksen muuttamiseen mallinetta.

Liivin kielen nykyiset aakkoset vieraskirjamineen, siis aakostusjärjestys

a A, ā Ā, ä Ä, ǟ Ǟ, b B, (c C), d D, ḑ Ḑ, e E, ē Ē, f F, g G, h H, i I, ī Ī, j J, k K, l L, ļ Ļ, m M, n N, ņ Ņ, o O, ȯ Ȯ, ȱ Ȱ, (ö Ö), (ȫ Ȫ), õ Õ, ȭ Ȭ, p P, (q Q), r R, ŗ Ŗ, s S, š Š, t T, ţ Ț, u U, ū Ū, v V,(w W), (x X), (y Y), z Z, ž Ž

Lähde: Latvian-Livonian-English Phrase Book Ladattava PDF Google doc

Livisch-deutsches und deutsch-livisches Wörterbuch

Sjögren, Andreas Johan. ; Wiedemann, Ferdinand Johann. Joh. Andreas Sjögren's gesammelte Schriften. Band 2, Theil 2, Livisch-deutsches und deutsch-livisches Wörterbuch / im Auftrage der Kaiserlichen Akademie der Wissenschaften bearb. von Ferdinand Joh. Wiedemann. St. Petersburg, 1861. Sähkökirja:

Vironkielinen käyttöliittymä / EKI Liivi-saksa sõnaraamat

Ja jossakin mulla on aakkosista Latvian valtion voimassaoleva päätös, tähän sitä en löytänyt, lisään myöhemmin.--Pjr (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 08.54 (UTC)Vastaa

Ok. Eli sanat syötetään aakkostaviin mallineisiin niinku {{substantiivi|liv|lä|pš}}, {{substantiivi|liv|lä|do}} (lǟdo)? -- Puisque (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 13.31 (UTC)Vastaa

Joo, ja jos on lǟdo niin , {{substantiivi|liv|lǟ|do}} ja lädo on lä|do. Näin aakkostus tulee aakosten mukaan, pidennetyt vokaalit omina kirjaiminaan--Pjr (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 14.15 (UTC)Vastaa

Tässä muuten tulee esille syy, miksi suosin lyhyitten ja pitkien ja pitkien vokaalien aakkostamista yhteen. Varsinkin Wikisanakirjan alkukirjainsysteemillä ja aakkosten esittämisjärjestyksellä liivin vähät sanat hajaantuvat sinne tänne. "Yhteenaakkostaminen" antaa selkeämmän kuvan kielen sanojen rakenteesta ja keskinäisistä suhteista Samoista syistä esimerkiksi viron oikeinkirjoituksessa on luovuttu vanhemista fonetttisimmista merkintätavoista.--Pjr (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 15.45 (UTC)Vastaa

Moi. Niin mikä on tossa se "mallinevirhe"? Jos mielellään selventäisit asiaa keskustelusivulla. Sieltä loppupäästää puuttuu joo niitä nominaalimuotoja, en ehtiny niitä laittaa siihen pohjamallineeseen (et-verbi-taiv). -- Puisque (keskustelu) 22. lokakuuta 2012 kello 13.56 (UTC)Vastaa

Pidän virheellisenä mallinetta jonka perusteella tehdyssä taivutusmuotoluettelossa on ma-infinitiivi kirjutav ja da-infinitiivi kirjutatav. Ehkä vika onkin jossain muuaalla kuin mallineseessa, tulos ei kuitenkaan ole mielestäni oikea. Sama vika on myös "perusmallineessa" et-verbi-taiv-elama|ela tästä huomautus sivulla: Liite:Verbitaivutus/viro/elama.--Pjr (keskustelu) 23. lokakuuta 2012 kello 06.52 (UTC)Vastaa

Tai siis mallineesta (et-verbi-taiv) tässä onkin kysymys. On tuo mallineiden rakenne tällaiselle vanhalle ukolle vähän vaikeaselkoinen...--Pjr (keskustelu) 23. lokakuuta 2012 kello 11.03 (UTC)Vastaa

Jep, asia ratkeaa sitä pohjamallinetta muuttamalla. ~Mulla meni partisiipit ja infinitiivit sekaisin. -- Puisque (keskustelu) 24. lokakuuta 2012 kello 19.08 (UTC)Vastaa

Mallineista sen verran että viron verbien kaikkien muotojen muodostamisen perustana käytetään verbin teemamuotoja: ma-infinitiivi, da-infinitiivi, aktiivin indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona ja impersonaalin preesens ("takse"). Mallineen tekeminen ilman näitä on aika hyvä suoritus.

Ja joo, noi mallineisiin upotetut mallineet (et-verbi-taiv -> et-verbi-taiv-elama) voi olla vähän vaikeaselkoisia, mutta eniveis, ei ole järkeä läiskiä korjattavaa-mallinetta erikseen joka liitteeseen, riittää kun sen mallineen sisällyttää siihen pohjamallineeseen. -- Puisque (keskustelu) 24. lokakuuta 2012 kello 20.51 (UTC)Vastaa

OK --Pjr (keskustelu) 25. lokakuuta 2012 kello 06.43 (UTC)Vastaa

Samoin on hyvä tietää että nominin teemamuodot ovat: yksikön nominatiivi, yksikön genetiivi, yksikön lyhyt illatiivi (aditiivi), monikon genetiivi ja monikon partitiivi. Teemamuodoista enemmän esimerkiksi: EKKR M 111 ja EKKR M 112

Mielestäni olisi tarpeellista että sanojen mallinetaivutuksista löytisivät kaikki nämä muodot, tärkeimpien sanojen artikkeleissakaan niitten näkyminen ei ole mielestäni kovin haittaavaa:).

Wikisanakirjassa käytettävästä viron taivutustyyppijärjestelmästä aloitin keskustelun kahvihuoneessa.--Pjr (keskustelu) 23. lokakuuta 2012 kello 08.45 (UTC)Vastaa

Moi! Mä olen vähän tippunut kärryiltä, että minkä lähteen mukaan sanojen taivutustyypit "pitäisi" ilmoittaa. Pitäiskö meidän siirtyä englannin kielisen Wikisanakirjan käytäntöön? En kyllä tajua tippaakaan, miksi esim. elama ja kirjutama ovat eri tyypeissä, teemamuodot eivät meinaan päätteiltään eroa mitenkään t--Pjr (keskustelu) 21. marraskuuta 2012 kello 09.41 (UTC)oisistaan... -- Puisque (keskustelu) 20. marraskuuta 2012 kello 07.56 (UTC)Vastaa

Jeps. asia on vähän mutkikas. Suosittelen ÕS-taivutustyyppien käyttämistä, kuten en.wiktionary. Suomi-viro suursanakirjan ja ÕS:n tyyppien välinen ero on pääasiassa siinä, että että ÕS lähtee sanan perusmuodon ja päätteiden lisäksi kunkin sanan viron kieliopin deklinaatoiden ja konjugaatioiden mukaan muodostuvista teemamuodoista (nomineilla yksilöllisiä), SVSSK taas ryhmittää sanoja "esiintyvien taivutusmuotojen" perusteella; näin syntyvä ryhmitys on erilainen, eikä kuitenkaan toimi kaikissa tyypin sanoissa pelkästään perusmuodoilla ja päätteillä. Tämä nyt on vähän epämääräistä. Yritän täsmentää paremmalla ajalla. Olen tehnyt jonkin näköistä hahmottelua asiasta : Liite:Viron kielioppi/Sanamuotojen muodostaminen. Elama-kirjutama asiasta yritän tehdä selkeän esimerkin. Eiköhän tästä päästä jonkinlaiseen yksituumaisuuteen:)--Pjr (keskustelu) 20. marraskuuta 2012 kello 09.16 (UTC)Vastaa

Okei, no siis jos nyt kattoo englanninkielisen Wikisanakirjan artikkeleita elama ja kirjutama, niin eihän niiden taivutuksella ole yhtään mitään eroa, tismalleen samat päätteet lisätään vartaloon, joka saadaan tiputtamalla hakusanamuodon -ma? -- Puisque (keskustelu) 20. marraskuuta 2012 kello 11.11 (UTC)Vastaa

Näin on. Elama tyypissä on kuitenkin erilaisia alaryhmiä ainakin tavumäärän ja kestoasteen, esim. .treima sekä rinnakkaismuotojen esim.esitlema - esitelema perusteella. Tyypin 50 sanoilla on myös myös erilaisia vartalon päätteitä esim. ihalema. Tyyppien raja näyttää kuitenkin olevan epäselvä . Joka tapauksessa paras tapa määritellä viron sanan taivutustyyppi on katsoa taivutustyyppi ja tarvittavat teemamuodot sekä poikkeukset "Viron oikeakielisyyssanakirjasta, etusivu . ÕS:n merkinnöistä näkee myös sanan kestoasteen ja poikkeavat painotukset, jotka molemmat voivat vaikuttaa taivutustyyppiin. Myös sanojen taivutustyypin päätteleminen "takaperin" taivutusmuodoista perusmutoihin on virossa aika epävamaa touhua (ainakin ei vironkieliselle kielen käyttäjälle).--Pjr (keskustelu) 21. marraskuuta 2012 kello 09.48 (UTC)Vastaa

Terve! Olen seuraillut muutoksiasi ja niitä oli yli 10000, ellei peräti lähemmäs 20000! Suurin osa niistä oli virheettömiä. Olet myös torjunut aktiivisesti vandalismia ja varoitellut käyttäjiä siitä, joten minun mielestäni sinä ansaitset paikan ylläpitäjänä, mutta kysyn ensin sinulta, että haluaisitko itse aloittaa ylläpitäjyyden? Jos haluat, laitan äänestyksen käyntiin.--Sentree (keskustelu) 27. marraskuuta 2012 kello 16.56 (UTC)Vastaa

Kiitos, mutta ei. Mulla on parhaillaan pari hanketta, jotka vaativat niin paljon, etten pysty ainakaan toistaiseksi toimimaan riittävän aktiivisesti ylläpitäjänä. Joten jätetään asia toistaiseksi pöydälle ja jatketaan entiseen malliin.--Pjr (keskustelu) 1. joulukuuta 2012 kello 09.38 (UTC)Vastaa

Terve. Minä katselen monet taivutustyypit täältä . Sen takia tau-sanan taivutustyypiksi on merkitty 21. Ks. artikkelin keskustelusivua.--Sentree (keskustelu) 9. joulukuuta 2012 kello 15.55 (UTC)Vastaa

Niinpä, miksi ei Wikisanakirjan ohjeen mukainen Kotuksen luokittelu kelpaa?

Samassa yhteydessä suosittelen taas viron osalta ÕS-luokittelua, Eesti õigekeelsussõnaraamat on vielä selvemmin normatiivisempi kuin Kotuksen sanalista. Asiasta ei kuitenkaan ole olemassa Wikisanakirjan ohjetta. --Pjr (keskustelu) 9. joulukuuta 2012 kello 19.33 (UTC)Vastaa

Ensinnäkin, KOTUS ei ole kaikessa oikeassa. (Fosfori-sanan taivutustyyppi on 6 eikä 5, niinkuin KOTUS väittää.)--Sentree (keskustelu) 10. joulukuuta 2012 kello 17.09 (UTC)Vastaa

Are you m:User:Petri? Just to make it official. PiRSquared17 (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 00.16 (UTC)Vastaa

Now someone has unchecked you. :( PiRSquared17 (keskustelu) 28. helmikuuta 2013 kello 01.09 (UTC)Vastaa

There is still problems with my global usernames...--Pjr (keskustelu) 1. maaliskuuta 2013 kello 09.47 (UTC)Vastaa

Miksi ihmeessä poistit taivutustaulukon artikkelista graavilohi? Minusta tuo on tarpeellinen.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 21.23 (UTC)Vastaa

En pidä suomen yhdyssanojen taivutustyyppien merkitsemistä, eikä taivutustaulukkojen tekemistä kovin tarpeellisena. Yhdyssanahan taipuu sanan loppuosan mukaan. Toistakin mieltä asiasta voi olla. Poistin taulukon graafilohesta kiinittääkseni asiaan huomiota. Nyt se tehty. --Pjr (keskustelu) 16. maaliskuuta 2013 kello 07.34 (UTC)Vastaa

Terve! Olit sanonut, että mallineesta puuttuu kvotatiivi. No lisäsin nyt parhaimpien taitojeni mukaan sen tuonne. Jos on korjattavaa, ilmoitathan siitä?--Sentree (keskustelu) 20. heinäkuuta 2013 kello 09.30 (UTC)Vastaa

Olen nyt täällä alkanut tehdä kyseisen mallineen aivan uusiksi käyttäen tätä sivustoa apunani. Siellä pitäisi tällä hetkellä olla numeroituna listana keelama-verbin muodot seuraavasti: Taulukon kohtaan {{{25}}} tulee listassa 25:ntenä oleva muoto. Miltä tuo näyttää sinusta? (Liitekysymys: Missä yhteydessä muotoa keelamaks tulee käytettyä?)--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) ^Tarkkaile 29. syyskuuta 2013 kello 11.36 (UTC)Vastaa

Keelamaks, supiin aktiiv jaatav kõne saav eli suomeksi "supiini aktiivi affirmatiivi translatiivi", paremmin ma-infinitiivin translatiivi; suomeksi esim. kieltämiseksi, kielletään tms. , käännös riippuu paljon asiayhteydestä, suomessahan täsmälleen tuota muotoa ei ole, lähinnä on "kieltää/kse/ni, kieltää/kse/si" jne.. Muotojen analysointiin löytyy työkalu osoitteesta Eesti keele morfoanalüsaator.

Tuosta mallineen rakenteesta, kevyempi lähestymistapa voisi olla teemamuotojen käyttö, siitä laitoinkin jo työsivusi keskusteluun. Toisaalta harkitsisin vielä koko mallineen tarpeellisuutta, virolaisilla on netissä varsin kattava valikoima kielityökaluja ja sanastoja, näiden hyödyntämiseksi riittää mielestäni esimerkiksi verbien kohdalla teemamuotojen ja muutamien tärkeimpien perusmuotojen liittäminen sana-artikkeliin. Kaikkien verbien kaikkien muotojen esittäminen menee enemmän kieliopin puolelle, viron verbin täysi taivutuskaava on myös varsin raskas. Olenkin valmistelemassa esimerkkiä verbin elama taivutuskaaviosta Wikisanakirjan viron kielioppi-liitteeseen. Yksi vaihtoehto voisi olla niinsanottu lyhyt paradigma, taivutuskaava ilman liittomuotoja (ja siis myös ilman keltomuotoja). Lyhytparadigman muodot löytyvät täältä: EKKR M 110 Pöördsõna formatiivivariandid--Pjr (keskustelu) 29. syyskuuta 2013 kello 13.06 (UTC)Vastaa

Esimerkkisanana, ja siis myös mallineen pohjana käyttäisin aluksi sanaa elama, näin suuri osa viron kieliopin esimerkeistäkin on suoraan käytössä. Käyttämäsi esimerkkisana keelama on taivutustyyppiä 67, ei kovin yleinen ja aika omintakeiseti taipuva tyyppi, elama sanan tyyppi (ÕS 50) on viron yleisin verbityyppi, noin 4800 verbiä.

Virossa muuten viron sanojen taivutusmuotojen kanssa työtä teki useampi henkilö useamman vuosikymmenen, ja työ jatkuu edelleen Eesti Keele instituut EKI.--Pjr (keskustelu) 29. syyskuuta 2013 kello 13.15 (UTC)Vastaa

Sivusta on tehty uusi äänestys, minkä johdosta ko. sivu poistettiin. Haluaisin Hartzin (2. linkki) ja Puisquen (Molemmat linkit) kanssa kysyä: Miksi sivu olisi pitänyt säilyttää Wikisanakirjaan???--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) ^Tarkkaile 21. syyskuuta 2013 kello 20.43 (UTC)Vastaa

Hei, Luokka:Roskaa sisältää nyt 20 viron kielen mallinetta. Ennen poistamista tulisi varmistaa, että mallineet eivät ole artikkeleissa käytössä ja lisäksi tulisi olla poistoperuste: miksi mallineet poistetaan? Ovatko ne virheellisiä tai käyttämättömiä? Millä mallineilla ne korvataan poistamisen jälkeen vai onko ne jo korvattu joillakin mallineilla? --Hartz (keskustelu) 31. lokakuuta 2013 kello 13.12 (UTC)Vastaa

Nuo roskat tulivat kun merkitsin poistettaviin joukon viron verbien mallineita, näitten mallineitten poisto ei vaikuta tarpeellisiin linkkeihin.

Mallineet korvaavat artikkeleissa olevat taivutustyyppimallineet, jotka viittaavat toimiviin taulukoihin artikkeleiisa / liitteissä. Esimerkki poistettavasta mallineesta Malline:et-verbi-taiv-saatma tämä ja muut vastaavat eivät ole korjattavissa tai korvattavissa, asia täytyy ratkaista muuten. Ei ole mitään syytä tehdä mallineita pahasti puutteellisen perusmallineen (Malline:et-verbi-taiv) perusteella.

Merkinnästä roskaksi muuttuneet mallineet poistuvat poistamalla mallineet

Malline:et-verbi-taiv-õppima, Malline:et-verbi-taiv-murdma, Malline:et-verbi-taiv-petma, Malline:et-verbi-taiv-saatma. Toki mallineet voi säilyttääkin, mutta korjattavissa ne eivät ole!

Poiston jälkeen voin käydä artikkelit läpi, ja tehdä mahdollisesti tarvittavat muutokset. Jos mallineet säilytetään poistan ne joka tapauksessa artikkeleista virheellisinä ja toimimattomina. Tämän jälkeen ne sitten voi poistaa käyttämättöminä.--Pjr (keskustelu) 31. lokakuuta 2013 kello 14.01 (UTC)Vastaa

Mallineet poistetaan sitten vasta kun niitä ei käytetä artikkeleissa (eli ovat käyttämättöminä). --Hartz (keskustelu) 31. lokakuuta 2013 kello 14.11 (UTC)Vastaa

OK; on sitten siivottava pitemmän kaavan mukaan. Samalla poistan pikkuhiljaa kaikki mallineen et-verbi-taiv käyttötapaukset , niin saadaan se sotku jonkinlaiseen jäjestykseen.--Pjr (keskustelu) 31. lokakuuta 2013 kello 15.56 (UTC)Vastaa

Poistin roskamerkinnät. Siivoilen vähitellen viron mallinemaailmaa; sinne jää paljon orpoja ja lapsettomia.--Pjr (keskustelu) 1. marraskuuta 2013 kello 08.06 (UTC)Vastaa

Iltaa! Niin, minun piti jo aiemmin mainita sinulle toiminnosta. Joka tapauksessa jos luot artikkelin vahingossa väärälle nimelle, voit siirtää sen uudelle nimelle painamalla yläosan siirrä-painiketta ja kirjoittamalla kenttään nimen, jolle haluat luomasi sivun siirtää. Esimerkiksi jos olisit luonut sivun niin, että sivun nimessä olisi ollut kirjoitusvirhe (kirjoitusvirheet ovat yleinen syy siirtämiseen), siirrolla kyseisen sivun saisi nopeasti nimelle, jossa ei ole kirjoitusvirhettä. Voit vaikka testata aluksi tätä toimintoa oman käyttäjänimesi alla oleviin sivuihin, kuten Käyttäjä:Pjr/Testi. Linkin takana lisäksi Wikipedian ohje siirtämiseen.--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) ^Tarkkaile 31. tammikuuta 2014 kello 22.05 (UTC)Vastaa

Tiedän kyllä kyseisen toiminnan olemassaolosta, ja osaan sitä halutessani käyttääkin. Onko ilmennyt jokin erityinen syy, miksi tästä pitää erikseen mainita? Wikisanakirjassa on paljon mukavia toimintoja, joista voisi aina väililä mainta joillekuille. Oikein mukavaa olisi jos jos joku kertoisi sinulle allekirjoitiksen sopivsta muotoilusta, tuo fonttisoppa on hirveää!--Pjr (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 07.09 (UTC)Vastaa

Mainitsin sinulle lähinnä siksi, että siirtolokistasi ei löytynyt yhtään merkintää.--Sentree (Keskustele) 1. helmikuuta 2014 kello 07.21 (UTC)Vastaa

Wikisanakirjassa, ja muualtakin maailmassa on paljon sellaisia lokeja, joista ei löydy minulta yhtään merkintää, en kuitenkaan halua niistä erityisiä muistutuksia ...--Pjr (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 10.30 (UTC)Vastaa

En ole löytänyt toimivaa kielitaitomallinetta, Wikipedian kielikoodeihin perustuvasta mallineesta 'malline:babel' jne. puuttuvat esimerkiksi liivi ja võro ]; nykyisin käyttämäni malline ei taas luokittele käyttäjiä kelen mukaan.--Pjr (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 08.39 (UTC)--Pjr (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 08.39 (UTC)Vastaa

Moi. Ks. tämä. -- Puisque (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 08.28 (UTC)Vastaa

Dear Pjr,

we are initiating a long needed action - we would like to translate names of all Wikimedia languages to all Wikimedia languages in the next two months. We have noticed that you are very active on Wiktionary and that is the reason why we are taking liberty to contact you.

We hope that you would be interesting to help us in our endeavor - To make this action easier we have already prepared the list of all Wikimedia languages, and for each language we have already prepared the page with existing and missing translations. So when you go to the page for your language you would have two tasks - to check whether existing translations are OK and to fill in the missing one. The more detailed instruction are on the language page.

What are the benefits of this work?

• We believe it is about time to have all Wikimedia languages translated to all Wikimedia languages :)
• Translated languages will be parsed into Wiktionary and the resulting number of Wiktionary entries will be significant for each language. That could significantly increase the number of entries for less developed Wiktionaries, and improve the quality of entries in general.
• Wikidata - this would be great contribution to Wikidata.
• All other projects could benefit from this list (Wiki Travel :)), as we believe that certain amount of terms has to be properly translated to all languages.

We are gathered around the project Wiktionary Meets Matica Srpska and we hope that you would be interesting in working with us! If you have any questions you can ask them on the Names of Wikimedia languages discussion page or via personal emails.

Important notice: The data are licensed under CC0, as they should be incorporated into Wikidata at the end of the process.

If you don’t want to receive future announcement about the project, please leave a note on discussion page.

Thank you and looking forward to hear from you!

Interglider.org team

• Senka Latinović
• Godzzzilica
• Millosh

Godzzzilica (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 13.54 (UTC)Vastaa

Terve! Kyselisin taas, olisitko sinä innokas lähtemään Wikisanakirjan ylläpitäjäksi? Kyselin viimeksi marraskuussa 2012 sinua, mutta silloin kieltäytymisesi johtui muutamista hankkeista, jotka veivät aikaa. Perusteena sille, että ehdottaisin sinua ylläpitäjäksi, on se, että sinä olet aktiivisempi muokkaaja täällä kuin monet ylläpitäjät. Ylläpito-oikeuksilla saisit poistotyökalun, jolla voisit poistaa virheellisiä tai turhia sivuja ja uskon, että sinulle olisi niistä muutenkin paljon hyötyä.--Sentree (Keskustele) 3. tammikuuta 2016 kello 12.42 (UTC)Vastaa

Tällä kertaa lupaan harkita pitempään, luulen kuitenkin tyytyväni nykytilaan. Pelkän poistotyökalun takia en halua itseni tuntien ottaa ylläpitäjän vastuita ja velvollisuuksia; minun pitäisi ennemminkin saada vähän etäisyyttä Wikisanakirjaan , eikä puuttua kaikkeen mahdolliseen:) --Pjr (keskustelu) 8. tammikuuta 2016 kello 11.54 (UTC)Vastaa

Hei! adjektiiville sisäinen näyttäisi löytyvän vertailuasteita. Ystaävällisesti--80.222.151.206 30. tammikuuta 2016 kello 13.59 (UTC)Vastaa

Näinhän tuo on, joku voisi korjata; laitan korjausmerkinnän artikkeliin. Minä en käytä juuri lainkaan näitä suomen taivutusmuotomallineita; mielestäni ne ovat huonoja:) Tähänkin sanaan törmäsin Wikisankirjassa vasta tämän viestin jälkeen~~

Joku korjasi jo...--Pjr (keskustelu) 30. tammikuuta 2016 kello 14.14 (UTC)Vastaa

Katsoisitko muokkaustasi hyvä, aakkostus suomen saat-hakemistossa toimii virheellisesti.--80.222.151.206 27. huhtikuuta 2016 kello 04.44 (UTC)Vastaa

Ilmeisesti kysymys on luokasta Suomen sanat? Siellä aakostus toimii väärin, syytä en tiedä, olisi syytä selvittää. Muuten Malline:sana toimii useimmiten hyvin, käytän sitä jatkossakin; pienet aakkostusvirheet eivät ole niin kauheita. Kannattaa toki korjata artikkelikin niin että sana aakkostuu oikein. Jos artikkelin korjaa toimivaan muotoon, palautus edelliseen ei oikein käy, siinä oli paljon kaikenlaista sotkua...--Pjr (keskustelu) 27. huhtikuuta 2016 kello 07.50 (UTC)Vastaa

Moikka. Väänsin tätä asiaa vuosia sitten, mutta se sitten jäi, joten en muista mihin jäätiin. Elikkäs. Suomen sanat taipuvat nätisti taivutustaulukossa, mutta viron sanojen kohdalla annetaan vain teemamuodot ja linkataan erittäin epäkäytännöllisesti ja epäkäyttäjäystävällisesti ulkopuoliselle nettisivulle, jonka perusteella lukijan pitää hankalasti itse päätellä, että mikäköhän on sanan monikon adessiivi; koko taivutustaulukon voisi läväyttää mallineella tänne. Varsinkin kun sivu on viroksi, niin on aika hankalaksi tehty tämä homma viron alkeita opettelevalle. Mä loin mallineen et-nom, joka olisi pohjana noille taivutustaulukoille.

Mikäli oikein muistan, niin kompastuskivenä vuosia sitten oli se, että taivutusluokitteluja oli useampia eikä keksitty, että mikähän nyt olisi se "virallinen" ja "oikea", jota käytettäisiin johdonmukaisesti kautta Wikisanakirjan. Pohjaisin tuota pohjamallinetta (et-nom) käyttävät taivutustyyppikohtaiset mallineet Eesti Keele Instituutin vuoden 2013 versioon Õigekeelsussõnaraamatista. Loisin taivutusmallineet, joten onko mielestäsi tuo vuoden 2013 kunnollinen lähde? Pystyn kesäkuussa käyttää enemmän aivokapasiteettia mallinetyöhön. -- Puisque (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 20.11 (UTC)Vastaa

Viron nominien koko taivutustaulukot olisivat tarpeellisia. Aluksi olisi hyvä tehdä taulukot taivutusyyppien tyyppisanoille.

Taivutustyyppien lähteenä Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2013 on enemmän kuin kunnon lähde, se on Virossa lakiin kirjattu normi viron sanojen oikeinkirjoitukselle, mukaanlukien sanojen taivutusmuodot. Sattuu muuten olemaan tuo sama "ulkopuolinen nettisivu" johon viitataan.

Taivutusmallinetta käytettäessäkin olisi syytä säilyttää suora ÕS-viite. Eri sanastoissa on eri määrä muotoja, myös sanakohtaiset ja taivutustyyppikohtaiset tiedot voivat vaihdella. Jos käytetään toisen tai useamman tason lähteitä, esim. enwikipediaa, vaihtelu ja virhe mahdolisuudet vain kasvavat. Pitää siis käyttää mahdollisimman alkuperäistä lähdettä ja mahdolliset poikkeukset olisi hyvä lähteistää!

Viron nominien taivutusmallineiden luomisessa on huomattava jokaisen sanan yksilöllinen taivutus, siis sanakohtaiset teemamuodot ja mahdolliset epäsäännöllisyydet; tähän tarvittavat tiedot löytyvät edelleen samasta lähteestä .--Pjr (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 07.33 (UTC)Vastaa

Joitakin apuvälineitä työhön:

• PSV Eesti keele põhisõnavara sõnastik viron perussanasto, noin 5000 sanaa, taipuvien sanojen yksinkertaiset taivutustaulukot (joitakin puutteita); ääntämisesimerkit jms. hyödyllistä.
• EKI reeglipõhise morfoloogia demo Ohjelma viron sanojen analyysin ja synteesin (mm. taivutusmuodot) tekemiseen. Osaa tehdä kokonaisia taivutustaulukoita. Vahva työkalu mm. mallineilla tehtyjen taivutustaulukkojen tarkastukseen. Tuntee viron sanojen taivutusmuotojen kansainväliset lyhenteet.
• Eesti keele süntesaator työkalu viron sanojen taivutusmuotojen tekemiseen.

Ja samoista lähteistä löytyy lisää ...--Pjr (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 07.48 (UTC)Vastaa

Vielä yksi hankaloittava lisähuomatus: sanoissa jotka taipuvat useampien taivutustyyppien mukaan, tai joiden eri taivutusmuodoissa on erilaisia yhdistelmiä eri taivutustyypeistä tai joiden muodoissa on vaihtelua taivutustyypin sisällä, olisi hyvä huomioida eri muotojen esiintymisen yleisyys, virolaisissa lähteissä tämä käy ilmi yleensä sanojen järjestyksessä tai muuten ilmaistuna. Mekaanisessa mallineesssa tämä informaatio on vaikea säilyttää. --Pjr (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 08.23 (UTC)Vastaa

Esimerkki viron nominin taivuruskaavasta: Liite:Nominitaivutus/viro/ohutu

Moi, mun mielestä ei ole mitään järkeä läväyttää esimerkkimuotoja sanariville, koska koko taivutusskeemahan (tällä hetkellä juurikin ne esimerkkimuodot) näkyy Taivutus-otsikon alla. Voitaisko luopua tästä käytänteestä sekä substantiivien, adjektiivien että verbien kohdalla? Vertailun vuoksi me merkataan tällä hetkellä suomen kohdalla vain linkki tänne, mutta muuten ei rasiteta lukijaa kahteen kertaan kerrottavalla tiedolla. -- Puisque (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 19.01 (UTC)Vastaa

Lisäyksenä vielä, niin totta tosiaan, saksankin kohdalla käytänteenä on, että sanarivillä näkyy perusmuodon lisäksi muutakin. (Tosta voi ihan hyvin luopua, koska siinä taulukossahan ne kaikki muodot näkyy.) Mun mielestä vähän taipuvissa kielissä sanarivin käyttö on perusteltua, mutta jos puhutaan viron ja suomen kaltaisista agglutinatiivisista kielistä, niin ainakaan niissä sanariviä on mun mielestä ihan turha täyttää tiedolla, joka kerrotaan Taivutus-otsikon alla. -- Puisque (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 19.24 (UTC)Vastaa

Suuressa osassa viron sanoja taivutusmuotoja ei ole kohdassa Taivutus. Osassa sanoja on merkintä ja viitaus taivutustyyppiin, osassa myös lyhyt taulukko, joka sisältää myös teemamuodot. Olisi tietysti mahdollista siirtää sanarivin taivutusmuodot taivutus-kohtaan. Miksi muuten suomen sanojen taivutustyyppi on sanarivillä? Poistaisin sanarivin merkinnät siinä vaiheessa kun viron sanoilla on sanakohtaiset taivutustaulukot. Monilla viron sanoilla ei ole minkäänlaisia taivutusmerkintöjä. Olisikin hyvä laskea sanat, joilta taivutusmuodot puuttuvat / on. Jonkinlaisten taivutusviitteiden saamiseksi aloin joitain vuosia sitten tehtailla merkintöjä tärkeimpiin sanoihin. Tyyppisanoille ja kohtalaiselle määrälle yleisiä sanoja löytyy taivutustyyppimerkinnät tai esimerkki perutaivutusmuodoista. On silti vielä harhaa että viron sanoilla olisi taivutusmuototaulukot, joista sanojen taivutus käy ilmi.--Pjr (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 09.51 (UTC)Vastaa

Sanarivin taivutusmuotomerkinnät olen tehnyt tarkoituksena helpottamaan taivutus-kohdassa olevan vironkielisen taivutusmuotoyypin linkin ymmärtämistä suomeksi ja samalla lähtökohdaksi mahdollisen taivustutaulukon ja taivutuskaavion tekemiselle.

Nykyisessä siirtymävaiheessa säilyttäisin sanarivin merkinnät sellaisenaan vaikka taivutus-kohdassa olisikin jotain merkintöjä. Poistamalla nykyvaiheessa sanarivimerkinnät tullaan helposti hävittämään olenmassaolevaa informaatioita ja tekemään sanojen merkintätavoista epäyhtenäisiä. Sivujen "siistimisen" ei pitäisi olla itseisarvo.

Aloittaisin urakan tekemällä viron tyyppisanoille ja niiden variaatioille taivutustaulukot; joko lyhyet tai koko taivutuskaavan mukaiset. Tämä työ on kyllä jo menossa, josset ole huomannut :) --Pjr (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 09.19 (UTC)Vastaa

Tärkein peruste sanarivin taivutusmuotomerkinnöille meinasi itsestään selvänä unohtua: sanojen perustaivutusmuodot, varsinkin verbeillä, ovat usein yleisempiä, tai lähes yhtä yleisiä kuin sanan perusmuoto. Samalla perustaivutusmuodot auttavat hahmottamaan san taivutuskäytännön ilman muita merkintöjäkin. sanarivillä olevat teemamuodot kattavat hyvin suuren osan käytettyjen taivutusmuotojen vartaloista, pitkään taivutuskaavioon tämä tieto helposti häviää. --Pjr (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 09.38 (UTC)Vastaa

On myös huomattava että viron sanat eivät taivu niin "kauniisti" taivutustyypin mukaan kuin suomen sanat, jos näin olisi ei olisi temppu eikä mikään tehdä yleiset helppokäyttöiset taivutusmuotomallineet ja vaikka botata koko sanasto läpi. Pidän sitä urakkaa melko mahdottomana.

Yhteenvetona sanoisin että nykytilanne taitaa olla tämä: pelkkä perusmuoto (yleisin?); sanarivillä perusmuoto ja perustaivutusmuodot (toiseksi yleisin), sanarivillä perustaivutusmuodot ja taivutus-kohdassa taivutustyyppiviite, osassa vanhentunut (kolmanneksi yleisin), taivutus-kohdassa taivutustyyppiviite ja lyhyt taulukko (harvinaisin); tavoite: taivutus-kohdassa taivutustyyppi, lyhyt taivutustaulukko, lyhyt taivutuskaavio ja viite koko taivutuskaavioon tai näitten yhdistelmä, pitkä taivutuskaavio piilotettuna. Tässä tilanteessa voidaan alkaa pohtimaan sanarivin merkintöjen tarpellisuutta.--Pjr (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 11.11 (UTC)Vastaa

Vähän asian vierestä, mielestäni olisi hyvä että myös suomen sanoissa olisi sanarivillä esimerkki perustaivutuksesta, esimerkiksi nomineilla yksikön gentiivi ja partitiivi ja verbeillä preesensin ja imperfektin yksikön kolmannen persoonan muoto . Nykyinen numerolinkki kotuksen taivutustyyppiin on huonosti toimiva ja aikansa elänyt käytäntö. Parempi sen tilalle olisi suora viittaus Kielitoimiston sanakirjan artikkeliin, jossa on lyhyt taivutustaulukko. Kielitoimiston sanakirjasta puuttuvien sanojen kohdalla voisi käyttää linkkiä taivutustyypin sanaan. Kaikenkielisiä käyttäjiä auttaisi myös perustaivutusmuotojen esittäminen jossain kohtaa artikkelia, usein näin ei ole, vertaa esim. sotilas, soturi ja sõdur. --Pjr (keskustelu) 11. toukokuuta 2017 kello 10.08 (UTC)Vastaa

Konkreettinen pyyntö edelliseen aiheeseen liittyen. Tehdään Wikisanakirjaan viron sanojen taivutuskaaviot aluksi tyyppisanoille ja sen jälkeen vaikka parille tuhannelle yleisimmälle sanalle. Katsotaan sitten ...)

Nykyisillä voimavaroilla olisi järkevä tavoite saada kaikille viron taipuville sanoille aluksi sanakohtaset perustaivutusmuodot jotenkin näkyville; näiden muotojen siirtämistä vain taivutus-kohtaan voidaan mielestäni vielä miettiä. --Pjr (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 12.20 (UTC)Vastaa

Sanakohtaiset perustaivutusmuodot ovat viron sanoilla erityisen tärkeitä siksi että kielessä on paljon "kaltaissanoja", toisiaan muistuttavia sanoja (ei homonyymejä), jotka erottaa paremmin toistaan perustaivutuksen tietämällä. Samoin homonyymit erottuvat usein (ei aina) tällä tavalla. Tässä taivutussekamelskassa muuten virolaisetkin tekevät usein virheitä ja esimerkeksi EKI on tehnyt runsaalla miehityksellä vuosikymmeniä paljon töitä, tuloksena esimerkiksi Eesti keele õigekeelsussõnaraamat , Eesti keele põhisõnavara sõnastik  :)--Pjr (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 12.37 (UTC)Vastaa

Monessa sanassa, varsinkin verbeissä, pelkkä tieto viron taipuvan sanan perusmuodosta on usein melko hyödytön ilman tietoja sanan perustaivutuksesta, jotka samalla tulevaat hauissa näkyviin ilman omaan artikkeliakin.

Taivutuskaavioiden luominen viron sanoille on hyvin suuri urakka (kokeile vaikka). Helppoja ratkaisuja ei ole!--Pjr (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 12.45 (UTC)Vastaa

Salve! Äänestyksissä äänet on tapana laittaa allekkain, joten ne olisi hyvä sisentää joko asteriskilla taikka risuaidalla. Tein nyt tämän sinun puolestasi täällä.--Sentree (Keskustele) 12. helmikuuta 2018 kello 15.57 (UTC)Vastaa

Qlen ajatellut että toi mollukka ajaisi saman asian, vaan eipä teekkään; asiasta voisi olla näkyvillä jonkinmoinen ohje, nuo "on ollut tapana" tiedot kun eivät periydy edes sähköisesti geeneissä :). --Pjr (keskustelu) 12. helmikuuta 2018 kello 16.34 (UTC)Vastaa

Moi, Noi luokat on olemassa vaan kokeeksi, kun muutoksesta ei ole vielä päätetty. Ne voi joutua vielä poistamaan. Pitää myös sopia miten artikkelit lisätään luokkiin. Mun mielestä olisi parempi käyttää sanarivimallineita kuin luokkalinkkejä. Ajattelin, että muuttaisin ensin artikkelit, joissa ei ole vanhoja sanarivimallineita käyttämään uusia, niin saisi kaikki artikkelit luokkiin ilman turhaa työtä. --Hunsvotti (keskustelu) 4. maaliskuuta 2018 kello 17.51 (UTC)Vastaa

Siis myös ne sanat, joissa ei ole lainkaan sanarivimallineita?--Pjr (keskustelu) 5. maaliskuuta 2018 kello 07.37 (UTC)Vastaa

Mun mielestä järkevintä on siirtää sanarivimaallineettomat sanat uuteen systeemiin ensin, koska mallineelliset saa siirrettyä mallineesta. Niin ei tarvii lisätä ensin vanhaa mallinetta ja sitten uutta. Voit kyllä lisätä artikkeleita lemmaluokkiin lisäämällä niihin (nykyisen) mallineen. Laitoin liivinkin sanat nyt menemään lemmaluokkaan. --Hunsvotti (keskustelu) 5. maaliskuuta 2018 kello 20.41 (UTC)Vastaa

OK --Pjr (keskustelu) 5. maaliskuuta 2018 kello 22.59 (UTC)Vastaa

Moi, Merkitsit sivun eluga pääseda roskaksi. Mikä siinä on vialla? --Hunsvotti (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 19.34 (UTC)Vastaa

Viron sanastot eivät tunne yhdysverbiä eluga pääsema, jonka da-infinitiivi tämä olisi. Toki ilmaus on olemassa, niinkuin monta muutakin ilmausta , missä on mukana verbi pääsema; omaksi hakusanaksi se on mielestäni turha ja niin myös taivutusmuotona Wikisanakirjassa esitettäväksi. --Pjr (keskustelu) 3. elokuuta 2018 kello 10.33 (UTC)Vastaa

Toki aivan mainio esimerkkilauseen pohja vaikka artikkeliin pääsema tai elu. --Pjr (keskustelu) 3. elokuuta 2018 kello 12.03 (UTC)Vastaa

Voisitko mitenkän harkita hillitä tunnukseni takana olevaan persoonaan kohdistamaasi HYÖKKÄILYINTOA. Pyydän! Osa huomautuksistasi on ollut harkitsemattomia ja tarpeettomia.--91.156.27.99 11. joulukuuta 2018 kello 20.56 (UTC)Vastaa

En kommetoi, voisin ehkä komedioida. --Pjr (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 08.59 (UTC)Vastaa

RMaung (WMF) 9. syyskuuta 2019 kello 14.34 (UTC)Vastaa

RMaung (WMF) 20. syyskuuta 2019 kello 19.14 (UTC)Vastaa

RMaung (WMF) 4. lokakuuta 2019 kello 17.04 (UTC)Vastaa