Keskustelu käyttäjästä:Pxos/Arkisto

Tämä on keskustelusivuni arkisto.

Hei! Jos et usko jonkun sanan olemassaoloon lähteittä, merkitse sana poistettavaksi (älä roskaksi) ja aloita poistoäänestys sanasta.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 11.44 (UTC)Vastaa

--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 11.45 (UTC)Vastaa

Ei voi olla totta! Sana, jota ei ole olemassa, pitää viedä poistoäänestykseen? Onko tämä projekti nyt ihan täyttä pelleilyä? --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 11.46 (UTC)Vastaa

Hei, ei täällä oikein mikään ole "täydellistä", eikä muuten ole Wikipediassakaan. Ja muutamia vuosia sitten Wikipediakin oli melkoinen raakile. Tietysti kriittisyys on hyvä asia kun se rakentaa jotakin, mutta sellainen ilmapiirin ja muiden innon latistaminen sekä suorainen negatiivisuus eivät liene niitä asioita, joita kaivataan... Eli rakentava kritiikki siis ok, mutta negatiivisuus vain haluna lannistaa on hmm... Lisäksi täällä on muokkaajia nuorista ylöspäin, niin kyllähän jokaisella on annettavana oma kontribuutionsa, vaikka välillä tulisikin mokia tehtyä. Jokainen tekee virheitä (ainakin joskus). Jos jokin mättää, niin ilman muuta aiheesta kannattaa synnyttää keskustelua. Siis ilman muuta Kahvihuoneeseen käyntiin keskusteluita jos jokin mättää pahasti ja mallineiden, järjestelmäviestien yms. keskustelusivuja saa myös käyttää rakentavan kritiikin esittämiseen. Tavoitteenahan on tehdä äärimmäisen suuri ja kattava kaikkien kielten välinen sanakirja, mutta nyt ollaan vasta aivan alussa. Käytännöissäkin on vielä jonkin verran kehitettävää ja ohjeet tulisi kirjoittaa uusiksi uusia käyttäjiä varten yms. Jatkuvaa vähittäistä parantamista niin hyvä tulee. Lisäksi jos kaikista taivutusmuodoista tehtäisiin jo nyt koneellisesti artikkelit niin atikkeleiden lukumäärä pomppaisi yli miljoonan. --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 14.52 (UTC)Vastaa

Siirretty vastaus mallineesta:sana.

Ei minulla ainakaan ole kiinnostusta osallistua tähän projektiin sen perusteella, mitä olen nähnyt. Niin kauan kuin yhteenkään täällä olevaan artikkeliin ei voi luottaa ollenkaan, niin aika onnetonta on parannella ja korjailla muutamia virheitä, kun niitä tulee sitten toinen mokoma lisää samaan aikaan. Täällä ei käytetä koskaan mitään lähteitä, esimerkkilauseita ja taivutusmuotoja näytetään keksittävän ihan omasta päästä eikä projektissa kiinnitetä asiaan mitään oikeaa huomiota, paitsi että huomautuksia kyllä annetaan. Virheitä on mahdoton korjata, koska aina törmää sysop-suojauksiin, joista pitää joka kerran yksitellen valittaa kahvihuoneessa. Vältän turhaa negatiivisuutta, mutta asiallista negatiivisuutta en kykene välttämään. --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 14.55 (UTC)Vastaa

Noh, mutta eihän muissa nettisanakirjoissa ilmoiteta myöskään lähteitä, ja ainakin kaksi suurta ja suosittua nettisanakirjaa perustuu Wikisanakirjan sisältöön (lähteittä kelpaavat). Ja esimerkiksi Wikipediaa käytettiin runsaasti jo ennen kuin siellä otettiin käyttöön lähdepakko (jostain syystä sisältö kelpasi silti). Kuinka merkittävä asia lähteet sitten ovat? En itse tiedä onko tiukka lähteiden vaatiminen edes tarkoituksenmukaista, kun useimmissa artikkeleissa merkitykset ovat melkoisen yksiselitteisiä (ja kieltä osaavan pääteltävissä ja tarkistettavissa). Wikipediassa tieto on erilaista ja lähteitä vaaditaan siksi eri tavalla. Tietysti lähteitä saa merkitä (täällä on siihen mahdollisuus)! Esimerkiksi etymologioiden kohdalla hyvin tarpeellista. Wikisanakirjaa luetaan about 2,5 milj. sivua per kk ja Wikisanakirja on silti selvästi yksi parhaista nettisanakirjoista (ja samalla ainoa vapaa sanakirja), että en nyt itse ainakaan menisi romuttamaan projektin ideaa tai jättäisi osallistumatta parin pikkujutun takia.

Totta kai jatkuvasti pyritään parantamaan ja on hienoa, että nostat esille ongelmakohtia. Ja tietysti pyritään puuttumaan näihin esille nostamiisi ongelmakohtiin! Jos jotain epäselvyyttä syntyy sanojen merkityksistä niin ko. artikkeleiden keskustelusivuilla voidaan miettiä yhdessä ja tarkistaa merkityksiä eri sanakirjoista. Kannattaa siis kyseenalaistaa keskustelusivulla. Sanakirjasta voi olla kuitenkin suurta hyötyä, vaikka tietojen oikeellisuutta ei voitaisi taata; Wikisanakirja ei koskaan pysty takaamaan tietojen oikeellisuutta (lukee ihan vastuuvapauslausekkeessa). Muissa sanakirjoissa, siis erityisesti vanhoissa, on taas omat rajoitteensa yms. joista yksi on sisällön vanhentuneisuus, toinen on slangisanojen puuttuminen jne. Ehkä joku Oxford English Dictionary on "laadukas", mutta tosiasiassa sekin on vain kuvaus kielestä ja siitä saattaa puuttua joitain sanoja tai sanojen merkityksiä. Wikisanakirjassa taas on omat vahvuutensa. Wikit perustuvat lukemattomiin silmäpareihin, jotka huomaavat virheitä ja että virheitä korjataan... nyt henkesi sotii wikin ideaa vastaan, kun et suostu lukemaan ja korjailemaan! --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 15.36 (UTC)Vastaa

"-- kun useimmissa artikkeleissa merkitykset ovat melkoisen yksiselitteisiä (ja kieltä osaavan pääteltävissä ja tarkistettavissa). No tässäpä tiivistettynä perusongelma. Merkitykset ovat kenties yksiselitteisiä artikkelin kirjoittajan mielestä ja niissä usein onkin vain tunnetut perusmerkitykset eikä mitään harvinaisuuksia tai erikoisuuksia. Toisekseen on aika omituista, että käyttääkseen sanakirjaa lukijan pitää itse osata kieltä niin hyvin, että huomaa heti, pitääkö artikkeli paikkansa. Kenen "pääteltävissä" nuo merkitykset ovat? Kirjoittajan vai lukijan? Alla en puhunut niinkään lähteistä vaan siitä, että on täysin hyväksyttävää keksiä itse kaikenlaisia asioita ja kirjoittaa niitä tänne wikisanakirjaan. Jos vakiokäyttäjät tekevät näin, voiko parempaa odottaa muilta muokkaajilta. Mielestäni ei. En myöskään usko, että tieto sinänsä on kovinkaan erilaista Wikipedian ja tämän sanakirjan välillä. Kyse on siitä, että Wikipediassa toimittiin alkuaikoina samalla tavalla, ja tästä projektista huomaa melko selkeästi sen, miksi Wikipedian maine olikin luultavimmin paljon huonompi sanotaanko vaikka vuonna 2005. Wikit perustuvat silmäpareihin, mutta miljoona silmääkään ei paljoa auta, jos muutamat kädet tekevät mitä sattuu. Enkä tiedä, mitä se minun korjailuni sitten olisi. Omaan pääkoppaan tai hyllystä löytyviin sanakirjoihin perustuvaa korjailua, mikä sitten muuttuu taas kun joku toinen toteaa, ettei tuommoista olekaan. Mutta ei se mitään, tästä projektista saa hyvin tuntumaa sille, millaisia ovat alkuvaiheessa olevat wikiprojektit. Toisaalta ainahan voisi ottaa oppia myös pitemmälle ehtineiden projektien kokemuksesta. --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 19.30 (UTC)Vastaa

Itse olen kai kielellisesti lahjakas, kun tuhansien ja tuhansien sanojen muistaminen sekä niiden oikea käyttö eivät tuota suuria vaikeuksia (muokkaamisessa voi olla tällöin terve itsevarmuus, joka on ehkä edellytys). Wikisanakirjan ja Wikipedian välillä on sellainen ero, että Wikipediassa esitetään tieteellisiä selityksiä, ajankohtia, määriä ja suhteita, joille täytyy olla lähde. Sen sijaan täällä ei ole sellaista faktatietoa, jonka faktuaalisuus tulisi olla varmistettavissa nopeasti lähteiden kautta. Tämä johtuu siitä, että Wikisanakirjassa ei ole väitelauseita, jotka olisivat joko tosia tai epätosia. Wikipedia on tietoa (tosia väitelauseita); sen sijaan Wikisanakirja on pääasiassa sanoja ja niiden välisiä suhteita. Wikisanakirjassa ei ole Wikipedian tarkistettavuus-käytäntöä. On niin, että Wikipedia suosittaa kaikkien sen sisältämien tietojen tarkistamista muista lähteistä; samalla tavalla myöskään Wikisanakirjan ei tulisi olla ainoa lähde.

Vain nykyajan yleiskieli (kirjakieli) on sanakirjan tekijälle ”helppo”. Itse otan esimerkkilauseet tavanomaisesti Googlesta suoraan (erityisesti uutisotsikoita), mutta usein myös kirjoitan yleisiä tai erityisen hyvin havainnollistavia esimerkkilauseita. Esimerkkilauseissa kirjoittajan tulee käyttää omaa harkintaa. Samoin tietysti määritelmien kanssa! Virheitä tulisi totta kai välttää ja aina täytyy olla erityisen skeptinen omaa käsitystä kohtaan (kun se voi olla väärä). Suomen kielen sanoille annettavat määritelmät ovat kokemukseni mukaan kaikista haastavimpia. Harvinaisuudet ja erikoisuudet kyllä mahtuvat artikkeleihin, mutta mielellään keskustelusivulle sitten mainintaa niistä ja erinomaiset esimerkkilauseet havainnollistamaan käyttöä. Ei kukaan poista merkityksiä ilman keskustelua, joten pelko merkitysten itsevaltaisesta poistamisesta ei ole aiheellinen.

Itse luotan niihin silmäpareihin. Tämähän on wikissä keskeinen ajatus. Lukijan ei tarvitse itse osata kieltä kovinkaan hyvin, jos kieltä hyvin osaavat ovat tarkistaneet sisältöä. Ajan kanssa silmäpareja on ollut suurempi määrä, myös korjauksia... tällöin sisältö alkaa olla laadukasta. Kieli ja sanat ovat merkityksiä, jotka on annettu; ehkä ei edes tarvitse mainita että määritelmiäkin on useita monille sanoille, eikä ehkä olekaan vain yhtä (oikeaa) tapaa määritellä sanoja. --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 20.11 (UTC)Vastaa

Eikä sillä ole väliä, minkä ikäinen muokkaaja on, mutta jos tällaiset muokkaajat esittävät vääriä tietoja itsestään sekä tekevät jatkuvasti sellaisia muokkauksia, jotka paljastuvat virheellisiksi vasta kun niitä tarkastelee lähemmin tai ne sattuu huomaamaan, ja toiminta jatkuu edelleen samanlaisena, niin kuinkahan paljon innokkaita muokkaajia tämä projekti houkuttelee loppujen lopuksi? Esimerkiksi muokkaamani artikkeli sanasta "katsastaa" perustui Nykysuomen sanakirjaan niin, että käyttömuodot kuvasivat 1930-luvun kielenkäyttöä. Nyt siitä on poistettu tietoa perustuen muokkaajan omaan kielentajuun. En tarkoita, että muokkaus olisi väärin, mutta sekin on lähteetön. Kaikki artikkelit ovat sitä tasoa, miten niiden kirjoittaja sanan itse kokee tai on oppinut sitä käyttämään. Eihän oikeaa sanakirjaa niin tehdä tietenkään. Kun itse huomaan jotain omituista sana-artikkelissa, niin ensiksi en ajattele oman käsitykseni olevan väärä, vaan ajattelen, että tämänkin on tehnyt ilman lähteitä joku Orm Onnekas tuosta vaan. Tällainen oli varmastikin Wikipedia vielä ennen kuin siellä alettiin vaatia kunnollisia lähteitä. Lähdevaatimus ei ole vielä näihin wikisanakirjoihin ennättänyt, joten tieto on lähtökohtaisesti epäluotettavaa eikä sitä ole sidottu yhtään mihinkään. --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 15.10 (UTC)Vastaa

Myönnän kyllä, että paljon mennään oman kielitajun perusteella. Mutta ei tämä ole vain huono asia! Onhan siinä paljon hyvääkin... ajattele vaikka Helsingin slangia! Lisäksi jos vaikka lähtisi selailemaan englannin kielen sanakirjoja, niin eihän niissä kaikissa ole kaikkia sanoja (läheskään) tai sanojen merkityksiä. Ainakin itse kykenen sanomaan englannin kielen sanoista aika hyvin oman kielitajuni perusteella. Paremmin kuin moni suomi-englanti-suomi-sanakirja... Niin ovatko sitten tekemäni muokkaukset englannin kielen sanojen artikkeleissa jotenkin huonoja tai turhia? Kun jos syntyy parempaa jälkeä kuin sellaisissa sanakirjoissa, joita kaupasta saa? Samaa voi sanoa esim. Puisquen ja Mikko Paanasen tekemistä muokkauksista hmm... esim. espanjan kielen sanojen kohdalla (no esimerkkejä olisi lukuisia). --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 15.36 (UTC)Vastaa

Ei sanakirjassakaan artikkelien laadun varmistamisessa pidä luottaa lukijalle tuntemattomiin nimimerkkeihin. En epäile sanaasi, mutta tässäkin luottamukseni pitäisi perustua vain siihen, että vakiokäyttäjillä on erinomainen kielitaito muokkaamissaan kielissä ja että heillä on virheetön kielentaju. En osaa espanjaa lainkaan, joten nyt pitäisi vain luottaa siihen, että "Matti Muokkaaja" osaa ja että hänen käyttäjäsivullaan olevat kielitaitomallineet pitävät paikkansa. Tämähän on koko wikiprojektien perusongelma, jota Wikipediassa on torjuttu lähdevaatimuksilla ja painetuissa sanakirjoissa sillä, että niiden kirjoittajat ovat asiantuntijoita ja että sanakirja on luotettavan kustantajan tekemä. Lisäksi jotkut sanakirjat perustuvat laajoihin aineistoihin todellisesta kielenkäytöstä. Wikisanakirjassakin tämä todellinen kielenkäyttö kuvastuu toki siten, että uudissanat voidaan nopeasti tuoda tänne ja että kirjoittajat usein tuntevat senhetkisen kielensä. --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 19.50 (UTC)Vastaa

Hyviä huomioita. Olet oikeassa, että lukijalle tuntemattomat nimimerkit eivät voi olla artikkelin laadun varmistamisessa perustana, koska tällaisella nimimerkillä ei ole ns. auktoriteettia. Esimerkiksi jos Hartz sanoo, että englannin sana cat tarkoittaa kissaa, niin ei olekaan auktoriteettia (että tulisi luottaa sokeasti). Wikisanakirjassa ei lähdetäkään siitä, että Wikisanakirjalla olisi "nimeä" tai että kirjoittajilla olisi "nimeä". Sisältö voi silti olla hyvin laadukasta. Etymologiat ovat sellaisia, joissa lähteiden merkintä olisi mielestäni paikallaan (oikeastaan aina). Kielten sanat menevät aika nätisti eri kieliperheisiin, juontuvat jostakin, on johdettu jostakin jne. Esimerkiksi biologia juontuu jostakin, se on useissa kielissä sama ja biologinen on johdettu biologiasta. Tuskin Wikisanakirjassa syntyy kiistaa sellaisista sanoista ja merkityksistä, jotka ovat ilmiselviä... ainoita tapauksia ovat ne ei-ilmiselvät sanat ja merkitykset (muodostavat vähemmistön). Esimerkkilauseet ovat yksi asia, jolla voidaan parantaa asiaa. Joskus tulevaisuudessa taajuuslistat voisivat olla toinen asia, jolla voidaan parantaa asiaa.

Wikisanakirja ei koskaan kykene varmistamaan tietojen oikeellisuutta (vastuuvapauslauseke). Itse luotan niihin silmäpareihin sekä siihen, että niin muokkaajat kuin lukijatkin tarpeen vaatiessa tarkistavat eri lähteistä. Esimerkiksi jos Wikipediassa väitettäisiin tupakoinnin vähentävän syöpäriskiä, niin tietenkin kannattaa asia tarkistaa muista lähteistä (sekä korjata artikkelia). Samoin jos englannin sanan cat sanotaan Wikisanakirjassa tarkoittavan kissaa, niin kannattaa tarkistaa jostain muusta lähteestä (toisesta sanakirjasta). Kuitenkin itse luottaisin, että cat tarkoittaa kissaa. Ja kun vuodet kuluvat niin voi luottaa yhä enemmän Wikisanakirjan paikkansapitävyyteen. Terve skeptisyys ja muista lähteistä tarkistaminen ovat tietysti hyviä asioita. Summa summarum, Wikisanakirjalla ei ole "nimeä" ja sen kirjoittajilla ei ole "nimeä", mutta silti Wikisanakirjan kirjoittajat ja siten Wikisanakirja voivat olla oikeassa! Mitään takeita oikeellisuudesta ei kuitenkaan ole, mutta silti Wikisanakirjasta on sen lukijoille suurta hyötyä (vaikka ei olekaan täydellinen). --Hartz (keskustelu)

Miten esimerkkilauseet parantavat asiaa, jos ne a) ovat kirjoittajan oman kielitajun mukaisia ja itse keksittyjä (suomeksi), b) vieraissa kielissä silloin kun ne eivät perustu lähteisiin vaan ovat kirjoittajan itse kehittelemiä ja väärin, c) kun ne on otettu Googlen kautta uutisista ja otsikoista, joissa harva se päivä on erilaisia virheitä (tai kielen muuttumista), d) esimerkkilauseilla ei ole mitään lähdettä? Toisaalta kun projektissa on vakiokäyttäjiä, jotka huomautuksista välittämättä jatkavat tekstintuottamista lähteenä oma pää ja jotka virheistä huomauttamisen jälkeen yksinkertaisesti poistavat oman tekstinsä ottamatta kantaa asiaan ollenkaan? Perusidea on se, että ensin mitä vain, sitten vasta korjataan jos asia huomataan. Tällä perusolettamuksella tuo eventualistinen käsitys Wikisanakirjan paikkansapitävyyden lisääntymiseen ei tule toteutumaan ollenkaan vaan päinvastoin tällaiset virheet asettavat totta kai koko projektin kyseenalaiseksi etenkin kun niitä on lukuisia. --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 22.05 (UTC)Vastaa

Kyllä esimerkkilauseet ovat pääosin aivan kunnollisia. Minusta tuntuu, että sinä liioittelet ongelman suuruutta ja vakavuutta. Jotkut käyttäjät kyllä ovat temmanneet esimerkkilauseita tuulesta, että siinä olet aivan oikeassa. Haastan sinut etsimään yhteensä viisi (5) artikkelia, joissa esimerkkilauseissa on esittämäsi kaltaisia ongelmia (kohdat a-c; lisäksi kohta d siten että tarvittaisiin lähde). --Hartz (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 07.26 (UTC)Vastaa

Hyvä veto. Kiitos haasteesta, mutta jätän väliin. Täällä ei vissiin kovin monta esimerkkilausetta ole, joten en rupea perkaamaan tuhansia sana-artikkeleja löytääkseni esimerkkilauseita ja niistä virheitä. Täytyy joskus tutustua tähän projektiin paremmin, joten voihan olla, että joudun myöhemmin syömään sanani. Nyt en kuitenkaan viitsi kyllästyä etukäteen käyttämällä aikaani virheiden metsästämiseen selaamalla satunnaisia sivuja. --Pxos (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 15.33 (UTC)Vastaa

Varmaan se suuri asia mitä ajattelet ovat juurikin suomen kielen artikkelit, kun niissä määritellään sanoja? Mielestäni muunkieliset artikkelit ovat sinänsä kunnossa. Itse lähden siitä, että olisi hienoa jos edes olisi niitä suomenkielisiä artikkeleita... edes jonkinlaiset yleispätevät, suht hyvät määritelmät sanoille. Mutta siis suomen kielen artikkeleissa voitaisiin siis mielestäni vaatia enemmän, kyllä, ja asiaan tuleekin parannusta kun Wikisanakirjassa otetaan 1-2 vuoden aikajänteellä käyttöön Wikipediasta tunnettu Merkityt versiot -laajennus (FlaggedRevs). Tällöin sisältöä saadaan koulittua. Mutta tällä hetkellä siis mennään paljon oman kielitajun perusteella. Mutta tuo on nopea tapa saada kasaan jonkinlainen alku (joka voi olla yllättävän hyvä kielitaidosta riippuen). Vähitellen sitten sisältö kehittyy ja kouliintuu (pääosin kyseenalaistamisen kautta). Esimerkiksi artikkelin katsastaa keskustelusivulla voidaan keskustella sanan merkityksistä, ja kyllä keskustelusivulla saa kyseenalaistaa ja esittää lähteitä. --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 15.55 (UTC)Vastaa

Tämä on ihan kusipäitten projekti alusta loppuun. Ni är fruktansvärda idioter, och nästan allt som står här på finska Wiktionary är felaktig och misleading och scheisse. Terveisin kanssakirjoittaja. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2013 kello 03.27 (UTC)Vastaa

Wikisanakirjassa noudatetaan suomen osalta Kotuksen taivutustyyppejä. Tuolta löydät Kotuksen taivutustyypit ja niiden esimerkkisanat. Lisää tietoa Puisquen keskustelusivulla. --Sentree (Kysy rohkeasti!!!) ^Tarkkaile 27. lokakuuta 2013 kello 12.52 (UTC)Vastaa

Katsos kahvihuonekommenttini!--85.76.15.254 2. tammikuuta 2014 kello 21.19 (UTC)Vastaa

Hei! Lyhensit yhteys-mallineen selitettä pariin kertaan sivulla kaksikymmentäyksi kommentilla miksi pitää sama toistaa alla . Aivan oikein, ei sitä tarvitsekaan toistaa kokonaan uudestaan. Nuo selitteet kopioitiin jossain välissä botilla suoraan määritelmistä ja monet ovat yhä tarpeettoman pitkiä, sisältävät turhia muotoiluja jne., linkit selitteistä saatiin korjattua botilla pois. Pitkiä selitteitä voi hyvin siistiä ja lyhentää samalla kun muokkaa muita asioita sivulla. Valitettavasti muutamilla suomen sanoilla, jotka kuuluvat useampaan sanaluokkaan botti kopioi selitteeseen väärän merkityksen. Yhteys-malline poimii pisimmät selitteet piilotettuun korjattavien sivujen alaluokkaan Luokka:Pitkät selitteet. t. --Lentom (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 14.35 (UTC)Vastaa

Hei, artikkeliin on nyt korjattu oikea taivutus lähteen kera. Halusin ilmoittaa, että siinä on nyt lähde, jottei sinulle tule väärinkäsityksiä.--87.100.190.217 7. kesäkuuta 2014 kello 22.52 (UTC)Vastaa

Minulla on sekä artikkeli että Sentreen keskustelusivu tarkkailussa, joten olen huomannut asian. Sanopa Sentreelle terveisiä samalla, jos satutte näkemään. --Pxos (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 12.20 (UTC)Vastaa

Nyt kyllä meni kuppi nurin: Keskustelu:sulkuviiva. Siis härreguud, sattuuhan sitä aina virheitä, mutta jos vielä siinä vaiheessa, kun yritetään selvittää virhettä, asenne on "viiva kuin viiva" niin vittuakos tässä sanakirjanteossa on enää millään väliä. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2014 kello 12.48 (UTC)Vastaa

Niin, tämän sanakirjan pilaavat muutamat kaistapäät, joilla on muita tavoitteita kuin tiedon paikkansapitävyys tai artikkelien laatu. Tämä on oikeastaan pelkkä hiekkalaatikko, joka valitettavasti on nimellä wikisanakirja ja osa WMF:n projektiperhettä. Wikipedia on esimerkki maailmanlaajuisesta maallikkovetoisesta tiedonsäilytyshankkeesta, joka on menestystarina. Tämä projekti edustaa sitten epäonnistumista. Paljon riippuu niistä ihmisistä, jotka määrittävät projektien perustan ja toimitusperiaatteet. --Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2014 kello 13.13 (UTC)Vastaa

Wikipediaa ei olisi voitu tehdä 1800-luvulla mutta wikisanakirjaa kylläkin. En tarkoita Internetin puuttumista vaan ihmisten tiedontasoa ja koulutusta. Tietosanakirjan toimittaminen vaatii jonkin verran yleissivistystä, pääsemistä käsiksi senhetkiseen tietoon sekä sitä, että riittävän monta ihmistä jakavat saman tiedontason. Sanakirjan voi taas toimittaa kuka tahansa ihminen, joka kerää luetteloon parituhatta osaamansa sanaa ja kirjoittaa omin sanoin, mitä luulee niiden tarkoittavan. Minä en tiedä, mitä tarkoittaa vaikkapa metasomatoosi, joten en siitä pysty mitään sanomaan. Sen sijaan luulen tietäväni erinomaisesti, mitä tässä kommentissa käyttämäni yleiset sanat tarkoittavat, joten voin vallan hyvin kirjoittaa niistä loistokkaita ja omasta mielestäni paikkansapitäviä sananselityksiä. Koska tämä "minä tiedän, minä osaan" -periaate nähdään inhimillisen tiedon huippusaavutukseksi tässä projektissa, tästä ei ikinä tule yhtään mitään sen hienompaa. --Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2014 kello 13.52 (UTC)Vastaa

Karkea jaottelu tiedon esittämiseen:

Taso	Kirjoittajat	Esimerkki
1	Maallikot kirjoittavat omasta päästään	Wikisanakirja / blogikirjoitus
2	Maallikot kirjoittavat perustuen lähteisiin	Wikipedia / sanomalehtiartikkeli
3	Asiantuntijat kirjoittavat yksin	Julkaistu tietokirja / asiantuntijan kirjoitus sanomalehdessä
4	Asiantuntijat kirjoittavat valvottuna	Vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli / yliopistollinen oppikirja

Koska Wikipediassa on niin monta lukijaa ja muokkaajaa, tietynlainen vertaisarviointi toimii sielläkin etenkin silloin, kun artikkeli on nostettu erityistarkkailuun, jolloin sille voisi antaa hetkittäin tason 2+. Wikisanakirjan voisi nostaa tasolle 1½, mutta tätä ei haluta vaan mielummin ollaan ykkösiä kaikessa.

--Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2014 kello 14.14 (UTC)Vastaa

Kun ylläpitokin alkaa tekemään sana-artikkeleita, jotka eivät pidä paikkansa ja joita IP-osoitteet joutuvat korjailemaan (ks. poliisitutkinta), niin luultavasti ainoa järkevä vaihtoehto on pyrkiä jättämään tämä projekti. Riehuminen ja räyhääminen ei ole auttanut mitään, koska kyseessä on niin selkeä rakenteellinen ongelma sekä täällä valittu toimitusperiaate "tekemisen ilo", mikä suoraan sanoen tarkoittaa tuota yllä mainitsemaani hiekkalaatikkoa. Täällä käyminen tuottaa jatkuvia negatiivisia tunteita, joten ei tämä harrastukseksi sovi ollenkaan. Kun velvollisuudentunto ja halu parantaa maailmaa poistetaan yhtälöstä, mitään syytä ei ole enää osallistua tämän projektin toimintaan. Pyrin irtaantumaan täältä tämän vuoden loppuun mennessä. Aluksi tyhjennän tarkkailulistani kokonaan. Ehdottaisin sen sijaan Jmklle, että hän pyrkisi täällä ylläpitäjäksi. --Pxos (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 10.04 (UTC)Vastaa

No hei hups, "poliisitutkinta" jäi todella kesken. Myöhemmin olen sen korjannut kirjautumatta sisään. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 11.13 (UTC)Vastaa

En oikein käsitä, miten se ylläpitäjyys ratkaisisi fiktionaryn perusongelmia. Ei kai ongelmana täällä ole sellainen perusvandalismi, jota ylläpitotoimilla (estoilla, suojauksilla jne.) tavallisesti torjutaan, vaan ongelmat ovat toimitusperiaatteissa. Niiden korjaaminen on muokkaajayhteisön asia. Mutta yhteisöä ei voi muodostaa yksin. --Jmk (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 15.52 (UTC)Vastaa

Wikisanakirjassa on äärimmäisen vähän vandalismia verrattuna Wikipediaan. Nykyinen ylläpitäjäkaarti on kyennyt hoitamaan kumoamiset, roskien poistot, käyttäjien varoittelut, estot ja suojaukset: tästä voidaan antaa oikein hyvä arvosana. Myös keskeisimmät prosessit toimivat sujuvasti, vaikkakin on niin, että artikkelin voi viedä poistoäänestykseen ilman edeltävää keskustelua artikkelin keskustelusivulla (tähän ehkä joskus muutosta, mutta näillä volyymeillä nykykäytäntö pelittää ja on yksinkertaista). Poistoäänestykset pelittävät hyvin ja poistokäytäntö on muotoutunut jo melko selkeäksi, jolloin kaikkia artikkeleita ei tarvitse tuoda edes poistoäänestykssen asti. Pxoksen kritiikki kohdistuu artikkeleiden sisältöön (pitäisikö sanoa "laatuun"), toimitusperiaatteisiin, lähteistykseen, ei sinänsä ylläpitoon tai sen puutteeseen. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 16.27 (UTC)Vastaa

Kirjaankin tänne hyviä keksintöjäni, miten wikotiinista pääsee eroon.

1. Tyhjennä koko tarkkailulistasi uudella nappulalla, joka tyhjentää sen kerralla. (Aiemmin sieltä piti poistaa yksitellen asioita.)

2. Aseta omaan tyylitiedostoosi "estoskripti", joka piilottaa Muokkaa-napin kaikilta sivuilta. Tällä tavalla ei pysty kerta kaikkiaan muokkaamaan sivuja ellei erikseen mene kiertämään rajoitusta. Hetken huumassa kynään tarttuminen lakkaa tehokkaasti.

3. Määritä asetuksissasi kerralla näytettävien tuoreiden muutosten lukumääräksi kymmenen. Näin silmä ei osu kiinnostaviin aiheisiin tuoreissa muutoksissa ja pysyt pimennossa siitä, mitä tapahtuu juuri nyt. Tämä on oikein tehokas lappu oman hevosen silmille.

4. Älä vastaa enää keskustelusivusi viesteihin tai kysymyksiin. Poista ilmoitukset käytöstä niin, että et saa enää punaisia ykkösiä tai sähköpostiviestejä, jos sinut mainitaan jossain tai jos muokkauksesi kumotaan.

5. Tee aikataulu lähdölle. Älä lopeta vihan vimmassa ja palaa sitten rauhoittuneena takaisin. Älä odota läksiäisiä äläkä muita reagointeja, kerää vain kamppeesi, päätä kaikki auki olevat asiat ja siivoa jälkesi. Käy projektissa vähitellen yhä harvemmin kunnes jonain päivänä et enää palaakaan. Se on ohi.

(Lista on tosi hyvä, jatkan sitä vielä joskus.) --Pxos (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.10 (UTC) Listaa jatkettu lisäämällä kohta viisi 19. syyskuuta 2014 kello 13.43 (UTC).Vastaa

Lisäksi kannattaa dymottaa suurikirjaiminen tarra, jossa lukee "EI SOTA YHTÄ MIESTÄ KAIPAA" ja teipata se tietokoneen näyttöön kiinni; sillä ei ole sinänsä väliä onko tarra teipattu näytön ylä- vai alaosaan. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.17 (UTC)Vastaa

Hei, tervetuloa osallistumaan Wikisanakirja:Keskitetty kehityskohteiden selvitys- ja toimenpideohjelma (KEKESETO). --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 09.05 (UTC)Vastaa