Keskustelu käyttäjästä:Jmk

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan Keskustelu käyttäjästä:Jmk merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan Keskustelu käyttäjästä:Jmk sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten Keskustelu käyttäjästä:Jmk sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta Keskustelu käyttäjästä:Jmk on tässä. Sanan Keskustelu käyttäjästä:Jmk määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananKeskustelu käyttäjästä:Jmk määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Käyttöala?

Artikkelissa rekka-auto merkinnät 'lastenkieltä, arkikieltä' tarkoittavat tyyliä ei "käyttöalaa"? tai käyttöyhteyttä. Esimerkiksi arkikielisen sanan käyttöyhteys voi olla hyvinkin laaja (tekniikka, liikenne, yhdyskuntasuunnittelu, kauppa, jne. --Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 07.26 (UTC)Vastaa

Kielitoimiston sanakirjassa ei sanalla rekka-auto ole mitään käyttöalamerkintää (ei esim. ark. eikä last.). Jos Wikisanakirjan muokkaaja haluaa sellaisia merkitä, olisi hänen varmaan varauduttava perustelemaan merkintänsä. Vai oliko niin että Wikisanakirjassa ei tarvitse perustella, omalla fiiliksellä saa merkitä? --Jmk (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 07.31 (UTC)Vastaa
Tarkoitatko käyttötapaa vai käyttöalaa?
Eikö sanan tyyliä saa merkitä ilman lähdettä?--Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 07.49 (UTC)Vastaa
Sanan rekka-auto kohdalla voin perustella tyylimerkinnän "lastenkieltä" omalla kokemuksella lapsena ja vanhempana. Arkikieltä- merkintä taas seuraa siitä että yleiskielessä käytetään nykyisin useimmin muotoa rekka. Sen voisi kyllä paremmin perustella artikkelisssa. Tervetuloa muotoilemaan.
Tarkoitan käyttöalaa siinä laajassa merkityksessä, jossa Kielitoimiston sanakirjakin sitä käyttää. Onko Wikisanakirjassa sille joku oma merkityksensä? – Ymmärsinkö nyt oikein, että Wikisanakirjassa saa merkitä mitä huvittaa oman fiiliksen mukaan? Ilmeisesti merkintöjä saa siis myös muutella (ja poistaa) oman fiiliksen mukaan. --Jmk (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 08.04 (UTC)Vastaa
Eipä ole käytössä Kielitoimiston sanakirjaa, saisiko lainauksen kyseisetä kohdasta?--Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 08.39 (UTC)Vastaa
Saahan sen.
Sanojen käyttöalan kuvaus
Hakusanan jäljessä, merkitysryhmän alussa tai esimerkin yhteydessä esiintyvät lyhenteet ilmaisevat sanan käyttöalaa. Sana tai ilmaus voi olla jonkin erikoisalan kieltä (tekn., lääk., mus. jne.) tai se voi poiketa tyyliltään normaalista yleiskielestä ja olla esimerkiksi asiatyyliä epämuodollisempaa arkikieltä (ark.), ylätyyliä (ylät.) tai lastenkieltä (last.). Sanan sävy voi olla esimerkiksi halventava (halv.), ironinen (iron.) tai leikillinen (leik.). Sana voi olla myös vanhentunut (vanh.) tai harvinainen (harv.).
Nämä kaikki (erikoisalan kieli, tyyli, sävy jne.) ovat siis yhteisesti sanan käyttöalaa. Sinulla voi tietysti olla oma terminologiasi jos niin haluat. --Jmk (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 08.49 (UTC)Vastaa
Wikisanakirjan merkintöjen tekemisestä ja yleisperiaatteista ei ole selkeää ohjeistusta. Yleisesti kai oletetaan että toimitaan Wikipedian periaatteiden mukaan. Käytännöt oivat kuitenkin eri syistä aika kaukana toisistaan. Tilanne on melko epäselvä, kaipaisi selkeyttämistä.--Pjr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 08.58 (UTC)Vastaa
No siitä ainakin olemme yhtä mieltä että Wikisanakirjassa tilanne on epäselvä. Itselleni tulee mieleen lähinnä joku sanonta elämisestä eräässä Tornionlaakson kunnassa. --Jmk (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 09.03 (UTC)Vastaa

Knoppi

Olet minua uudempi käyttäjä, joten tässä knoppi: tiesitkö että Wikisanakirjassa ei ole olemassa mitään käytäntöä siitä, kuinka ylläpitäjyys päättyy? Täällä ei ole ylläpitäjyyden poistoäänestyksiä eikä voisi ollakaan, koska ylläpitäjien käytännössä ei lausuta sanaakaan siitä, miten oikeudet voidaan poistaa – muutoin kuin ylläpitäjän omasta pyynnöstä. Ainoa ylläpitäjiin vaikuttava asia on järjestelmänlaajuisesti eli globaalisti Meta-Wikissä sovittu sääntö, jonka mukaan yli kaksi vuotta täysin passiivisina olleilta ylläpitäjiltä voidaan poistaa oikeudet, kun asiasta on ensin ilmoitettu sekä ylläpitäjälle että yhteisölle. Muuten ylläpitäjän asema on täällä pysyvä eikä sitä voitane poistaa edes siinä tapauksessa, että ylläpitäjä rupeaisi häiriköimään. --Pxos (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 18.49 (UTC)Vastaa

Vapaa sana

Kyllä tämä on kauhea paikka tämä Wikisanakirja. --Pxos (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 19.40 (UTC)Vastaa

Laajemmin: itse asiassa tälläiset wikiprojektit onnistuvat vain, jos käyttäjäyhteisö on tarpeeksi suuri ja aktiivinen. En tiedä rajaa, mutta suomenkielinen Wikipedia on rajan yläpuolella. Ehkä yhteisössä pitäisi olla noin sata aktiivista käyttäjää, jotta ilmapiiri ei olisi niin tunkkainen. Täällä kyllä huomaa, miten pienissä projekteissa on rakenteellisia ongelmia ja miten niiden tunnistaminen on miltei mahdotonta niille, jotka ovat projektissa hyvin aktiivisia. Olenkin luultavasi aikamoinen don quixote kun täällä yritän toimia. Voi olla, että pitäisi pysyä lestissään eli siellä, missä toiminta on vapaampaa. --Pxos (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 19.48 (UTC)Vastaa

Tilityspyyntö

Olikos sinulla kätevästi saatavilla joku kielitoimiston wikisanakirja? Mitä siellä on annettu sanan tilitys perusmerkitykseksi ja muiksi merkityksiksi? Jos vaikka hinattaisiin yksi sana-artikkeli sellaiseksi, että se pitäisi paikkansa. --Pxos (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 16.32 (UTC)Vastaa

On juu, sekä hyllyssä kotona Perussanakirja, että pääsy netissä Kielitoimiston sanakirjaan (= melkein sama kuin Perussanakirja mutta vähän uudempi). Tietenkään sieltä ei voida systemaattisesti ruveta kopioimaan sisältöä fiktionaryyn. Kielitoimiston sanakirja kertoo:
tilitys 39
1. tilittäminen; tilinteko, selvitys. Tehdä tilitys myyjäisten tuloksesta. Kirjailijan henkilökohtainen tilitys.
2. laskelma jolla jtak tilitetään. Kuitit on liitettävä tilitykseen.
Vaikka kopioida ei saa, tuon informaation pohjalta voi ruveta miettimään miten asia fiktionaryssä kuvattaisiin. – Lie kuitenkin tarpeen muistuttaa, ettei Kielitoimiston sanakirjakaan ole lopullinen tyhjentävä totuus kielestä; kyllä sanalla voi olla joku sellainenkin merkitys, jota tuohon sanakirjaan ei ole huomattu/jaksettu/muistettu/viitsitty kirjata. Silloin pitäisi kai tukeutua omaan sanastotutkimukseen (= tutkia millä tavalla sanaa käytetään). --Jmk (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 17.22 (UTC)Vastaa
Muita lähimerkityksiä ovat 1 b.) pankkitilille maksaminen, joka tavallaan sisältää myös eräänlaisen selvitystyön, mutta ei välttämättä: ("Yhdistyksen makkaranmyynnistä saadut kolikot on kuulemma tilitetty toissapäivänä, joten niiden pitäisi jo näkyä tilillä."), sekä 1. c) osamaksukaupan tilitys osapuolten välillä kaupan purkautuessa, joka on tarkkaan lakitekstissä määritelty ja joka koostuu sekä tehdystä laskelmasta että rahan- tai tavaransiirrosta. On muuten väistämätöntä, että tällaisessa projektissa on hyväksyttävä jonkin verran omaa tutkimusta sana-artikkelien sisältöön, mutta lähteiden ja oman tutkimuksen tasapaino on tällä hetkellä vinoutunut. --Pxos (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 18.12 (UTC)Vastaa
Ei kai täällä ole uutta tutkimusta kiellettykään (kuten Wikipediassa). Eikä sellainen kielto oikein voisi toimiakaan, koska mistäs sana-artikkelit sitten tehtäisiin? Jäljelle jäisi muiden sanakirjojen kopioiminen ja referoiminen (tekijänoikeudellisesti arveluttavaa) ja sanoja käsittelevien tieteellisten artikkelien (esim. Virittäjä-lehdestä) pohjalta kirjoittaminen (näitä taas on niin vähän, ettei saataisi kattavaa sanakirjaa). – Kyllähän oikeankin sanakirjan tekeminen (sikäli kuin se ei ole pelkkää vanhan kopiointia) perustuu nimenomaan "uuteen tutkimukseen" eli sanankäytön havainnointiin ja havaintojen muotoiluun sanakirja-artikkeliksi. Ongelma vaan on, että siihen tarvitaan se tutkimus ja siihen kun ei vapaaehtoisvoimin tehtävässä sanakirjassa taida olla voimavaroja. Siksi täällä tyydytään arvauksiin. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2014 kello 06.44 (UTC)Vastaa
Jotenkin noin. :'( Jonkinlainen lähteiden käytön ja oman havainnoinnin sekä mutuilun yhdistelmä. --Hartz (keskustelu) 11. syyskuuta 2014 kello 06.49 (UTC)Vastaa
Niin, ja siksi ei siitä oikeaa sanakirjaa synnykään. --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2014 kello 06.52 (UTC)Vastaa
Kyllä kai johonkin asti pääsemme ja asetetaan tiukka varmuusmarginaali eli poistetaan kyseenalaiset (kuten esim. artikkelissa idiootti). Kai tässä Wikisanakirjassa on ideana tekemisen ilo ja se, että lopputulos olisi parempi kuin ei mitään. Voidaan kyllä ammentaa kaikkia lähteitä, mutta on esim. vaikea sanoa onko sanan "tilitys" ensisijainen merkitys x vai y. Johonkin asti voidaan päästä sillä, että merkitään yleiskieliset merkitykset ensin ja tiettyjen alojen merkitykset sen jälkeen. --Hartz (keskustelu) 11. syyskuuta 2014 kello 07.03 (UTC)Vastaa

Keskitetty kehityskohteiden selvitys- ja toimenpideohjelma

Hei, tervetuloa osallistumaan Wikisanakirja:Keskitetty kehityskohteiden selvitys- ja toimenpideohjelma (KEKESETO). --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 09.06 (UTC)Vastaa