Katso myös: Ilo, ILO |
ilo
ilo (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ilo | ilot |
genetiivi | ilon | ilojen |
partitiivi | iloa | iloja |
akkusatiivi | ilo; ilon |
ilot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ilossa | iloissa |
elatiivi | ilosta | iloista |
illatiivi | iloon | iloihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ilolla | iloilla |
ablatiivi | ilolta | iloilta |
allatiivi | ilolle | iloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ilona | iloina |
translatiivi | iloksi | iloiksi |
abessiivi | ilotta | iloitta |
instruktiivi | – | iloin |
komitatiivi | – | iloine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ilo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
elämänilo, ilohuuto, ilojuhla, ilokaasu, iloliemi, ilolintu, ilonaihe, ilonkyynel, ilonpilaaja, ilonpito, ilonpitäjä, ilonpurkaus, ilopilleri, ilosanoma, ilotalo, ilotulite, ilotulitus, ilotyttö, ilouutinen, silmänilo, työnilo, vahingonilo
ilo