iso
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan iso merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan iso sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten iso sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta iso on tässä. Sanan iso määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananiso määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Adjektiivi
iso (1) (komparatiivi isompi, superlatiivi isoin) (taivutus)
- suuri, kookas, mittava
- iso mies, iso kivi, iso perhe
- varttunut
- iso poika
- vaikutusvaltainen, tärkeä
- iso herra
- versaali, toinen kahdesta tavallisesta kirjasinlajista
- iso alkukirjain
Ääntäminen
- IPA: /ˈiso/
- tavutus: i‧so
Käännökset
1. suuri, kookas, mittava
4. versaali
|
Liittyvät sanat
Synonyymit
Vastakohdat
Johdokset
- adjektiivit: isoinen
- adverbit: isolti, isosti
- substantiivit: isous, isonen, isoinen, isomus
- verbit: isontaa, isota, isotella
Yhdyssanat
isoakseli, isohirvenjäkälä, isoisä, isojako, isokasvuinen, isokenkäinen, isokokoinen, isokoskelo, isokukkainen, isokulle, isokuovi, isokuvioinen, isokäpylintu, isolokki, isomaksaruoho, isomasto, isopanda, isopappa, isopistooli, isoprammi, isopurje, isoraaka, isoreikäinen, isorikas, isorokko, isorumpu, isorutto, isoruutuinen, isorysä, isosetä, isosiipinen, isosilmäinen, isosisar, isosisko, isosuinen, isosuu, isotanko, isotikka, isotrappi, isotäti, isovaari, isovanhemmat, isovarpuinen, isovarvas, isovasara, isovatsainen, isoveli, isovene, isoviha, isoviisari, isoviisas, isoympyrä, isoyrtti, isoäiti, isoääninen
_-_The_Noun_Project.svg){kind=small}
- isoaivot
- isoaukile
- isoeno
- isohaukkapöllö
- isoisoisä
- isoisoäiti
- isokaijanen
- isokihu
- isokuonopallopää
- isolantio
- isolehtilehmus
- isoliitäjä
- isomerimetso
- isomuurahaiskarhu
- isoserkku
- isosittiäinen
- isosulttaanikana
- isosätkin
- isotakiainen
- isotalvikki
- isoulpukka
Substantiivi
iso (1)
- aikaihminen, aikuinen
- Mitä isot edellä sitä pienet perässä.
- Eikö täällä lapset saa tehdä mitään, onko tämä vain isojen maailma.
- isä, isoisä
- arvohenkilö
- Ei täällä ennen ollut muita isoja kuin apteekkari, opettaja ja Mäkelä itte.
- Tämän kylän isot ökytaloissaan määräävät tahdin.
- (kristinusko) rippileirillä vapaaehtoistyössä toimiva avustava ohjaaja, joka tyypillisesti, mutta ei välttämättä, on itse saanut konfirmaation edellisenä vuonna
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | iso | isot |
| genetiivi | ison | isojen |
| partitiivi | isoa | isoja |
| akkusatiivi | iso; ison |
isot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | isossa | isoissa |
| elatiivi | isosta | isoista |
| illatiivi | isoon | isoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | isolla | isoilla |
| ablatiivi | isolta | isoilta |
| allatiivi | isolle | isoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | isona | isoina |
| translatiivi | isoksi | isoiksi |
| abessiivi | isotta | isoitta |
| instruktiivi | – | isoin |
| komitatiivi | – | isoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | iso- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |