juuri
 |
Suomi
Adverbi
juuri
- (ajan adverbi) parhaillaan, paraikaa, parasta aikaa
- Olin juuri aikeissa lähteä.
- (ajan adverbi) hetki sitten
- Tulin juuri.
- (tavan adverbi) muun sanan merkitystä vahvistava tai heikentävä tavan adverbi, aivan, sanottavasti; tasan, täsmälleen
- juuri niin, aivan niin, sillä tavalla
- ei juuri nimeksikään
- Se on juuri sellainen kuin ajattelin.
Ääntäminen
- IPA: /ˈjuːri/
- tavutus: juu‧ri
Etymologia
Sanan juuri i-latiivi. Merkityksen kehitys on ehkä ollut ’juureen asti’ > ’kokonaan’ > ’aivan, sangen’ > ’aivan äsken’. Mordvan jur ’tyvi; pensas’ on etymologinen vastine.
Käännökset
|
Liittyvät sanat
Aiheesta muualla
- juuri Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
juuri (26)
- (kasvitiede) kasvin lehdetön, ravinteita ottava useimmiten maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen
- (anatomia, hammaslääketiede) hampaan leukaluuhun kiinnittynyt ikenen peitossa oleva osa
- (kielitiede) sanajuuri
- (matematiikka) yhtälön juuri on luku, jossa yhtälö toteutuu, yhtälön ratkaisu
- Etsi yhtälöryhmän kaikki juuret.
- (matematiikka) potenssiin korottamisen käänteistoimitus
- (keittiö) hapatettava taikinan tai muun ruoan alus
- Lisäsin viilipurkin tähteestä maitoon juuren uutta viiliä varten.
- alaosa tai alapää, tyvi, kanta, alusta, katve, vieri, vierusta
- Vuoren juurella olevat talot ovat talvisin alttiina lumivyöryille.
- Tavataan tornin juurella.
Ääntäminen
- IPA: /ˈjuːri/
- tavutus: juu‧ri
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | juuri | juuret |
| genetiivi | juuren | juurten juurien |
| partitiivi | juurta | juuria |
| akkusatiivi | juuri; juuren |
juuret |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | juuressa | juurissa |
| elatiivi | juuresta | juurista |
| illatiivi | juureen | juuriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | juurella | juurilla |
| ablatiivi | juurelta | juurilta |
| allatiivi | juurelle | juurille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | juurena | juurina |
| translatiivi | juureksi | juuriksi |
| abessiivi | juuretta | juuritta |
| instruktiivi | – | juurin |
| komitatiivi | – | juurine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | juure- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
juur- | |
Käännökset
|
|
Ks. sanajuuri |
|
Liittyvät sanat
- jalojuurinen
- juurikka
- juurtumahapsi
- hetki sitten
- juurakko
- perin juurin, juurta jaksain
- juurihoitaa
- runko
Yhdyssanat
alkeisjuuri, alkujuuri, alvejuuri, arrowjuuri, arrowjuurijauho, emäjuuri, etikkapunajuuri, ginsengjuuri, hammasjuuri, hampaanjuuri, hapanjuuri, harajuuri, hirvenjuuri, hiusjuuri, ilmajuuri, juurenhaara, juurenotto, juuriartisokka, juuribakteeri, juurieläin, juurihaarukka, juurihapsi, juuriharja, juurihoito, juurihuntu, juurijalkainen, juurikalvo, juurikanava, juurikarva, juurikasvi, juurikaula, juurikori, juurikääpä, juurilaho, juurilauseke, juurileipä, juurimato, juurimatto, juurimerkki, juurimorfeemi, juurimukula, juurinimipalvelin, juurinystyrä, juuriosa, juuripaakku, juuripaikka, juuripermanentti, juuripuu, juuriselleri, juuritäyte, juuriverso, juurivesa, kalmojuuri, karvanjuuri, kuutiojuuri, kynnenjuuri, lakritsijuuri, lisäjuuri, maarianverijuuri, mukulajuuri, mustajuuri, neliöjuuri, nenänjuuri, nuolijuuri, nuolijuurijauho, pesäjuuri, piparjuuri, pukinjuuri, punajuuri, purtojuuri, puunjuuri, pärskäjuuri, pääjuuri, ruohonjuuri, ruohonjuurijärjestö, ruohonjuuritaso, rusojuuri, ruttojuuri, sanajuuri, sananjuuri, sienijuuri, sirkkajuuri, sukujuuri, syyläjuuri, taikinanjuuri, valkojuuri, verijuuri, versojuuri, virmajuuri, vuohenjuuri, vuorenjuuri
Johdokset
- adjektiivit: juureton
- substantiivit: juures, juurekas, juurikas, juuristo
- verbit: juuria, juurittaa, juurtaa, juurtua
Idiomit
- palata juurilleen
- juurta jaksain
Aiheesta muualla
- juuri Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.